Viljelykierron suunnittelu

 

Onnistuneen luomuviljelyn tärkein edellytys on toimiva viljelykierto
Viljelykierron perusteet ovat pääosin samanlaiset kaikessa maataloudessa. Perusperiaatteena on viljellä peräkkäisinä vuosina ominaisuuksiltaan vaihtelevia kasvilajeja, jotta esikasvivaikutus seuraavalle vuodelle olisi hyödyllinen. Esikasvivaikutuksen lisäksi tulee arvioida viljelykiertovaikutusta, joka tarkoittaa viljelykierron pitkäaikaista vaikutusta maaperän kasvukuntoon.

Luomuviljelykiertoa laadittaessa huomio kiinnittyy biologiseen typensidontaan, fosforin käytettävyyden parantamiseen sekä ravinteiden käytön tasapainottamisen myötä ravinnehuuhtoutumien vähentämiseen. Viljelykierto on luomuviljelijän tärkein keino ylläpitää pellon kasvukuntoa. Hyvä viljelykierto parantaa viljeltävän kasvin kilpailukykyä rikkakasveja vastaan ja vähentää tautipainetta.

Kasvilajeilla on erilaisia vaikutuksia viljelykierrossa, esimerkiksi syysviljat ovat kevätviljoihin verrattuna syvempijuuristoisia, mikä tekee niistä tehokkaampia ravinteidenkäyttäjiä. Nurmen maanparannusvaikutukset perustuvat myös laajaan juuristoon ja sen myötä kykyyn hyödyntää ravinteita. Herne ja härkäpapu edistävät juuristovyöhykkeen biologista aktiivisuutta tehostaen ravinteiden mineralisoitumista. Ihanteellisessa viljelykierrossa viljellään monipuolisesti vuorotellen nurmia, viljoja ja syväjuurisia kasveja, tavoitteena maaperän kasvukunnon parantaminen ja ylläpitäminen. Maaperän kasvukunnon yksi tärkeimmistä tekijöistä on orgaaninen aines, jonka vähäisyys heikentää maaperän ravinteiden sitomiskykyä ja mikrobien elinympäristöä. Myönteisessä kiertokulussa eloperäinen aines toimii eliöiden ravintona, joka hajotessaan vapauttaa kasville ravinteita.

Viljelykierron käytännön suunnittelussa tulee huomioida maatilan viljelyedellytykset, kuten peltomaiden maalajit ja ilmasto. Käytännön suunnittelua ohjaavat myös työmäärä ja tarvittavat koneketjut. Konekannan soveltuvuudella on vaikutusta erityisesti käytännön rikkakasvihallintaan. Perusmuokkauskoneet ovat yleensä riittäviä torjuntaan, mikäli viljelykierto on nopea, esimerkiksi 2- viljavuotta 2- viherlannoitusvuotta. Viljelykierron pidentyessä ja lannoituksen lisääntyessä tulee kultivaattorin tai juolannostimen hankinta usein ajankohtaiseksi. Rikkakasviäestä tarvitaan tilalle, jonka viljelykierrossa lisääntyvät helposti sekä siemen- että kestorikkakasvit, ja niitä on torjuttava vuosittain.

Viljelykierron suunnittelun lähtökohdat vaihtelevat myös tuotantosuunnasta riippuen tavoitteiden ollessa erilaiset kotieläin- ja kasvintuotantotilojen välillä. Kasvintuotantotilalla kierron suunnittelussa kiinnitetään huomiota esikasvivaikutusten optimointiin sekä kasvitautien- ja tuholaisten torjumiseen. Kasvuajaltaan erilaisten kasvien valinnoilla puolestaan vaikutetaan sadonkorjuuriskeihin. Onnistuneilla välikasvivalinnoilla voidaan ravinnehyötyjen lisäksi parantaa maaperän rakenteeseen ja vesitalouteen liittyviä ongelmia. Nurmen osuutta kasvinviljelytilojen viljelykierroissa olisi usein tarpeen kasvattaa, karjattomien tilojen tulisi lisäksi huolehtia riittävästä typensitojakasvien viljelystä.

Nautakarjatilalla suunnittelu alkaa karkearehun tarpeen määrittämisestä, sekä valkuaisomavaraisuuden kasvattamisesta. Luonnonmukaisessa tuotannossa nautakarjatilan viljelykierron suunnitteluun vaikuttavat luonnonmukaisen kotieläintuotannon ehdot jotka sisältävät säädöksiä esimerkiksi eläinten ruokinnan suhteen, nautojen ruokinnassa edellytetään vähintään 60 %:in rehuomavaraisuutta. Lisäksi nautojen päiväannoksen sisältämästä kuiva-aineesta 60% on oltava karkearehua, ja siksi nurmen viljely on tärkeä osa viljelykiertoa. Nurmivaltaisilla kotieläintiloilla hyödynnetään usein lannan tuomia ravinteita. Nurmilohkot hyötyvät  kuitenkin myös viljelykierrosta ja korjuukoneiden kuormituksen taukoamisesta. Apilapitoisilla nurmilla haasteeksi voi muodostua liiallinen apilan tai palkokasvien osuus, joka voi seuraavina vuosina heikentää apilan menestymistä ja aiheuttaa kasvitautiongelmia.

Luonnonmukaisen kasvituotannon ehtojen mukaan maaperän monimuotoisuutta ylläpidetään viljelykierrolla, johon sisältyy palko- ja viherlannoituskasveja. Palkokasvien osuus viljelykierrossa tulee olla vähintään 30 % kullakin lohkolla siten, etteivät härkäpapu, herne tai aluskasvit eivät voi olla ainoita viljeltäviä palkokasveja. Viljelykiertoa voidaan täydentää esimerkiksi nurmipalkokasvia sisältävällä nurmella tai viherlannoituksella. Viljelykierron palkokasviosuutta voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä korvata muilla maaperän kasvukuntoa edistävillä kasveilla. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi luomulannan käyttö lohkon täydennyslannoituksessa tai lohkolla oleva kasvitauti, joka ei salli palkokasvin käyttöä tilan viljelykierrossa. Palkokasvivaatimuksen laskennassa kokonaisiksi palkokasvivuosiksi määritellään yksi- tai monivuotiset nurmipalkokasvivaltaiset nurmet, palkokasveja sisältävät viherlannoituskasvustot, yksivuotiset palkokasveja sisältävät sekakasvustot sekä puhdaskasvustoiset palkokasvit. 0.3: n kertoimella puolestaan lasketaan eri käyttötarkoituksiin tarkoitetut palkokasvit, kuten kerääjä- ja aluskasvit sekä suojaviljaan kylvetyt nurmipalkokasvit.

Palkokasvivaatimuksen lisäksi viljelykierrossa huomioitavia säädöksiä on, että viljaa voi viljellä kolmena perättäisenä ja saman kasvisuvun yksivuotisia kasveja kahtena perättäisenä vuonna. Seosviljelyn kohdalla huomioidaan peräkkäisyys siten, että kasvuston pääkomponentin kylvösiemenen määrän painon ollessa puolet tai enemmän kasvustoksi kylvetyn siemenen kokonaismäärästä, kasvilaji huomioidaan peräkkäisyyslaskennassa. Sekakasvustoa ei oteta huomioon peräkkäisyyslaskennassa, mikäli yhdenkään komponentin osuus ei ole yli 50 %.

Erkki Vihonen: Viljelykierto luomussa.

 

Viljelykierron suunnittelu

-Viljelykierron perusteet ovat samanlaiset viljelytavasta riippumatta
-Luomussa viljelykierto on oleellisessa asemassa vaikuttaen merkittävästi maaperän kokonaisvaltaiseen kasvukuntoon ja esimerkiksi rikkakasvitorjuntaan
-Suunnittelua ohjaavat tilan viljelyedellytykset ja tuotantosuunta
-Luonnonmukaisen kasvintuotannon asettavat ehtoja viljelykierrolle