Viherlannoitus

 

Viherlannoitus tarkoittaa maanparannukseen ja lannoitukseen tarkoitettujen kasvien viljelyä. Sen 
maata parantavat hyödyt ulottuvat biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin vaikutuksiin, jotka korostuvat voimakasjuuristoisten kasvilajien viljelyllä. Viherlannoituksen lannoitushyöty puolestaan syntyy ilmasta sidotun typen avulla, joka vapautuu seuraaville kasveille hyödynnettäväksi. Tiheä ja runsas viherlannoituskasvusto on myös oivallinen keino estää rikkakasvien menestyminen pellolla. Viherlannoituskasvien tiheä juuristo kuohkeuttaa maata kun taas juurieritteet ruokkivat sitä. Viherlannoituksen tavoitteena on myös lisätä monimuotoisuutta sekä ravinteiden käyttökelpoisuuden parantamista sekä pienentää tauti- ja tuholaispaineita.

Viherlannoituksen toteutuskeinoja on useita. Yleisimmin viljellään yksi- ja monivuotisia kasvustoja sekä aluskasveja. Yksivuotiset kasvustot tuottavat yhdessä satokaudessa ison typpisadon, joka on nopeasti saatavilla seuraaville kasveille. Monivuotiset kasvustot ovat sekä typentuottajia sekä maan kasvukunnon parantajia. Siemenseosten monipuolisuus varmentaa kasvilajien menestymistä vaihtelevissa olosuhteissa. Tyypillisesti seoksiin sisältyy jokin palkokasvi typensitojaksi, ja jokin toinen kasvi hyödyntämään sidottua typpeä. Seosten monipuolisuus korostuu monivuotisissa viherlannoituskasvustoissa, joissa rikkakasvit saattavat vallata kuolleista kasvilajeista jääneen tilan. Apila, mailanen ja heinät ovat monivuotisten seosten kestosuosikkeja. Yksivuotisissa seoksissa käytetään usein viljaa, virnaa tai härkäpapua. Yksivuotisten seosten vaarana on viljavoittoisuus, jolloin viherlannoituksen lannoitusvaikutus saattaa jäädä negatiiviseksi oljen ollessa kasvuston suurin typenkäyttäjä.

Viherlannoituskasvuston hoitoon kuuluu niitto jo pelkästään rikkakasvienkin vuoksi, mutta sillä tehostetaan myös typensidontaa pitämällä maahan muokattava kasvusto nuorena. Niittojen määrällä on vaikutusta kasvuston kasvilajikoostumuksen kautta typpipitoisuuteen, ja hyvän jälkikasvukyvyn omaavat kasvit runsastuvat niittojen jälkeen.

Viherlannoituskasvuston lopetus ja lannoitusvaikutus
Viherlannoituskasvuston lopettamisella on suuri vaikutus typen siirtymiseen ja mahdolliseen huuhtoutumiseen. Typen vapautuminen on tehokkaampaa loppukesällä kuin syksyllä, maan mikrobiston toimiessa vielä tehokkaasti kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa. Lämpötilan laskiessa myös typen vapautuminen hidastuu. Kevätkylvöisten kasvien kohdalla kasvuston muokkaantuessa maahan lähellä routaantumista, typellä ei ole aikaa mineraloitua mikä vähentää huuhtoutumisen riskiä. Maahan muokkaus voidaan suorittaa myös keväällä olosuhteiden ja maalajien niin salliessa. Viherlannoitusmassaa ei tulisi kyntää liian syvälle, jolloin massa alkaa hapettomissa tiloissa aiheuttaa typpikaasun haihtumista maasta. Raskailla mailla sopiva kyntösyvyys on vajaa 10-15 cm, keveimmillä puolestaan 15-20cm.

Kasvukauden olosuhteilla ja kasvilajien ominaisuuksilla on vaikutusta viherlannoituksen lannoitusvaikutukseen ja siihen, millaisen osuuden viljelykasvit voivat vapautuvasta typestä hyödyntää. Lämpimissä olosuhteissa lannoitusvaikutus on nopea, ja palkokasveille on ominaisempaa vapauttaa typpeä nopeammin verrattuna esimerkiksi heinäkasveihin. Kasvuston koostumus on ratkaiseva tekijä typen vapautumisen suhteen, esimerkiksi heinävaltaisemmassa kasvustossa typpi kuluu pääosin maaperän mikrobien ravinnoksi. Pieneliöihin sitoutunut typpi voi kuitenkin vapautua seuraavien kasvien käyttöön pitkänkin ajan kuluessa.

Viherlannoitus luomun tuotantoehdoissa
Eviran luonnonmukaisten tuotantoehtojen mukaan viherlannoituksessa korjattua satoa voidaan käyttää lohkon lannoitukseen kolmena perättäisenä vuotena. Luomusitoumusehdoissa rajataan, että koko sitoumusala voi olla enintään kahden perättäisen vuoden ajan viherlannoitusnurmena, yksittäiset lohkot kuitenkin kolmena perättäisenä vuonna.

Viherlannoitus

-Viherlannoituksella lannoitetaan ja parannetaan maaperää
-Maataparantavia hyötyjä on biologisella, fysikaalisella ja kemiallisella tasolla. Lannoitushyöty perustuu ilmasta sidottuun typpeen
-Toteutetaan usein yksi- tai monivuotisia kasvustoja ja aluskasveja viljelemällä
-Kasvuston lopettamisella suuri vaikutus lannoitushyötyyn