Mustialan viljelykierrot

 

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan ollessa karjatila, tuli viljelykiertosuunnitelma laatia ensisijaisesti karjan rehuntarpeen mukaan. Viljelykiertoja suunnitellessa oli tärkeää turvata riittävä nurmiala, lisäksi valkuaisomavaraisuutta oli nostettava. Peltopinta-alaa on tähän mennessä ollut sopivasti suhteessa eläinten määrään, ja viljelykierroissa on ollut myös myyntikasveja. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirryttäessä opetusmaatilan peltopinta-alasta varataan noin puolet nurmen viljelyyn, ja puolet muiden kasvien, kuten rehuviljojen viljelyyn. Viljelykiertoon on myös jatkossa tarkoitus sisällyttää myyntikasveja, kuten ruista.

Tilakeskuksen ja peltolohkojen väliset etäisyydet eivät aiheuta ongelmia esimerkiksi rehunkorjuun suhteen. Peltolohkot sijaitsevat pääosin tilakeskuksen ympärillä, kauimmaiset lohkot ovat kuitenkin vilkasliikenteisen Valtatie 10:n toisella puolella. Opetusmaatilan pellot ovat karkeita kivennäismaita ja savimaita, lisäksi joukkoon mahtuu myös eloperäisiä multamaita. Mainitut multamaat sijaitsevat juuri 10- tien toisella puolella, ja näille lohkoille on suunniteltu nurmipainoitteinen viljelykierto. Puitavia viljoja on suunniteltu viljeltäväksi lähempänä tilakeskusta.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalle on suunniteltu kolme pääviljelykiertoa sekä laidunkierto. Ensimmäinen viljelykierto, joka on kolme ensimmäistä vuotta vilja-palkovilja-vilja (+nurmensiemen) vuorolla, ja sitten kaksi vuotta nurmella, on suunniteltu tilan parhaimmille lohkoille, joilla keskitytään enemmän puitavien kasvien kuin nurmien viljelyyn. Toinen viljelykierto sijoittuu alueellisesti kahden muun kierron väliin, ja on vastaavanlainen kuin ensimmäinen viljelykierto. Kierto sisälsi alkuperäisen suunnitelman mukaan kaksi viljavuotta- ja kolme nurmivuotta, mutta neuvottelujen jälkeen ilmeni, että alueen peltolohkot soveltuvat hyvin myös palkoviljojen viljelyyn. Kolmas viljelykierto on nelivuotinen, jossa kolmivuotinen nurmi uudistetaan kokoviljasäilörehulla. Suunnitellun mukaisesti tämä alue on nurmirehuntuotantoon painottunut. Laidunkierrossa on noin 17,5 hehtaaria. Laidunalan tarve selvenee käytännön ja kokemuksen kautta, ja sen myötä myös uusimistarve.

Suunnitellut viljelykierrot ovat Mustialan olosuhteisiin sopivia, ja toteutettavissa olevia palkoviljojenkin osalta. Viljelykiertoja arvioidessa haasteita voi aiheuttaa satotasojen laskun myötä karkearehun riittävyys. Nurmivuosia voidaan tällöin pidentää korjausliikkeenä, mutta se vähentäisi muiden viljeltävien kasvien osuutta. Huonona rehuvuotena on turvauduttava yhteistyöhön muiden tilojen kanssa.

Viljelykierrot ovat suunnittelupohjia tulevaa kasvukautta varten ja siten laadittu optimiolosuhteille. Muutoksia tehdään kasvukauden edetessä ja tarkkaillessa kunkin kasvilajin soveltuvuutta kullekin lohkolle. Viljelykiertoja laadittaessa hankalinta on usein kierron kunkin vaiheen istuttaminen lohkojen rytmeihin. Tämä korostuu usein etenkin alussa, kun lohkoja jaetaan erilaisiin lohkoryhmiin, jotka ovat optimitilanteessa samassa kierron vaiheessa. Onnistuessaan kierrot alkavat yleensä kiertää sujuvasti alkuvuosien jälkeen.

Mustialan viljelytoimenpiteitä voit seurata Mustialan peltolohkot sivustolta.  Vuonna 2018 aloitettiin  rikkakasvikoe kevätviljalla, missä tarkastellaan rikkaäestyksen ja aluskasvin vaikutusta.

Mustialan viljelykierto

-Karjan rehuntarve
-Valkuaisomavaraisuuden nostaminen
-Kiertojen laatiminen siten, että parhaimmille lohkoille omat kierrot,  joissa vilja, palkovilja ja nurmet vuorottelevat, muulle alueelle kierto, jossa on kolme nurmivuotta ja nurmen uudistaminen kokoviljasäilörehun kanssa sekä laidunkierto