Tervetuloa tutustumaan luomuviljelyyn!
Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmaatila Mustialassa aloitti siirtymisen luomutuotantoon keväällä 2018. Kerromme luomuun siirtymisestä, ravinteista, viljelykierrosta, kasvinsuojelusta, eläinten ruokinnasta ja hoidosta sekä taloudesta. ”Luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät perustuvat erillisiin, täsmällisesti määriteltyihin säädöksiin ja ohjeisiin. Säädösten tarkoitus on luoda tasapainoisia maatalousekosysteemejä, jotka ovat sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä.” FAO
Siirtyminen tavanomaisesta viljelystä luonnonmukaiseen ei ole nopea.
Siirtymävaihe vaatii suunnittelua, panostusta peltojen perusparannuksiin ja usein tuotantovälineetkin vaativat päivitystä. Vaaditussa siirtymissuunnitelmassa täytyy laatia viljelykiertosuunnitelma vähintään viidelle vuodelle, lannoitussuunnitelma mahdollisimman omavaraisen lannoituksen takaamiseksi ja kasvinsuojelusuunnitelma kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjumiseksi. Näiden lisäksi vaaditaan kuvaus tuotanto- ja varastotiloista sekä liite maatilan viljelyskartasta. Eläintuotantotilan tulee laatia edellä mainittujen lisäksi eläintenhoitosuunnitelma, joka sisältää osioita esimerkiksi eläinten terveydenhuollon, hoitokäytänteiden, ruokinnan ja ulkoilun suunnittelemisesta.
Luomuviljelyn onnistumisen tärkein edellytys on toimiva viljelykierto.
Ihanteellisessa kierrossa viljellään monipuolisesti vuorotellen nurmia, viljoja ja syväjuurisia kasveja. Viljelykierron suunnitteleminen tehdään aina tilan tarpeiden ja tuotantosuunnan mukaisesti, mutta yleinen päämäärä on maan kasvukunnon ylläpitäminen ja parantaminen, jotta luonnonmukaisin menetelmin viljellystä pellosta saataisiin mahdollisimman hyvälaatuinen sato.
Kasvien pääasialliset ravinnelähteet tulevat biologisen typensidonnan, esikasvivaikutuksen tai viljelykiertovaikutuksen kautta
Luonnonmukaisen viljelyn ravinnetalouden vahvuudet perustuvat palkokasvien osuuteen viljelykierrossa, joka mahdollistaa täydennystypen käytön biologisen typensidonnan muodossa. Lannan käyttö kattaa muiden ravinteiden tarvetta. Luonnonmukaisessa tuotannossa hyväksyttyjen täydennyslannoitteiden käyttö pitää perustella luomusuunnitelmassa.
Ennaltaehkäisy ja luonnolliset torjuntamenetelmät ovat pääasiallisia keinoja kasvinsuojelun toteuttamisessa
Tavoitteena on noudattaa ekologisen kasvisuojelun periaatetta huomioida kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien vuorovaikutukset ja säädellä näiden suhdetta viljelyteknisillä menetelmillä. Suoran torjunnan tarve yritetään minimoida parantamalla kasvuympäristön monimuotoisuutta ja sen myötä viljelykasvin kilpailukykyä. Luonnonmukaisessa tuotannossa ei voida saavuttaa täydellisen rikkakasvitonta kasvustoa, sen sijaan niitä pyritään hallitsemaan ja säätelemään. Tärkeää on nopeasti kasvuun lähtevät ja tiheät kasvustot sekä oikeanlainen suhtautuminen, sillä myös rikkakasveilla on asemansa pellon ekosysteemissä.
Eläimet on ruokittava luonnonmukaisesti tuotetuilla rehuilla
Tilan tulee jo tuotantoa suunniteltaessa pohtia rehujen riittävyyttä ja tarvittavien ostorehujen saatavuutta. Yhteistyö muiden luomutilojen kanssa voi olla hyvä vaihtoehto. Kesällä eläimet laiduntavat ja yleensäkin ruokinnan tulee perustua hyvälaatuiseen karkearehuun. Nautojen ruokinnassa edellytetään 60 % rehuomavaraisuutta kuiva-aineesta laskettuna. Karkearehua pitää olla vähintään 60 % päiväannoksesta, poikkeuksena lypsylehmä 3 kk ajan poikimisesta minimi karkearehun määrä voi olla 50 %.
Eläinten hoidossa on tavoitteena huomioida eläinten hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen
Luomumaidontuotanto vaatii tuottajilta aitoa kiinnostusta ja uskoa omaan tuotantoonsa. Luomutuotannon omat eettiset ja ekologiset vaatimukset sekä lainsäädäntö pakottaa tuottajat miettimään oman tuotantonsa arvoa ja etsimään omia ratkaisuja. Tuotannossa pyritään mahdollisimman pitkälti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, koska eläinten lääkinnässä on rajoitteita ja varoajat ovat pidemmät.
Vakiintuneiden luomutilojen taloudellinen kannattavuus on monissa selvityksissä ollut vastaavia tavanomaisia tiloja parempi.
ProAgrian luomusivut Sisältävät eri tuotantomuotojen hyvien toimintatapojen oppaat.
Luomuinstituutti Tutkittua tietoa luomusta, Helsingin yliopisto ja LUKE.
Luomuliitto Luomutuottajien etujärjestö. Julkaisee Luomu-lehteä.
Pro Luomu Edistää luomualan kehitystä.
Uutta kasvua luomusta, luomuhanke Satakunnassa
Luomuviljely ja -lannoitus, Jukka Kivelä tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
Rikkakasvien hallinta – viljelytekniikka haltuun, Timo Lötjönen tutkija Luke
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely, Torbjörn Lönnfors Nylands Svenska Lantbrukssällskap
Lähde: Leena Matilaisen opinnäytetyötä Luomuviljelysuunnitelma Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalle on käytetty tämän sivuston rakentamisessa. Koko työ löytyy Theseuksesta.
OSIO TÄYDENTYY YLEISESTI NAUTOJEN RUOKINNAN JA HOIDON OSALTA SEKÄ HAMK MUSTIALAN OPETUSMAATILAN TIETOJEN OSALTA SITÄ MUKAA, KUN TIETOJA KERTYY.
Tämän osion materiaali on tuotettu InnoRuoka-hankkeessa. Hanke on alueellinen yhteistyöhanke, jota koordinoi HAMK. LUKE ja Koulutuskeskus Salpaus toimivat osatoteuttajina. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus.
