Lohkon perustietoja:
Pinta-ala: 7,51 ha
Maalaji: vaihtelee lohkon eri osissa runsasmultainen hietasavi (rmHtS), multava hietamoreeni (mHtMr)
Kasvulohkot 2016: A 7,11 ha ja B 0,40 ha, eri vuosina kasvulohkot ovat vaihdelleet.
Lohko B on suojavyöhyke, sitoumus alkanut 2015
Viljelykasvit:
2018 Syysvehnä, Ceylon
2017 Herne, Rocket
2016 Kevätrapsi, Proximo
2015 Herne Rocket
2014 Kevätvehnä Wellamo
2013 Sokerijuurikas Diana ja kaura Aslak
2012 Sokerijuurikas Diana ja ohra Tiril
2011 Monivuotinen laidunnurmi
2010 Monivuotinen laidunnurmi
28.8.2017 Rikkakasvitorjunta Envision 4 l /ha + kiinnite
4-5.9.2017 Lautasmuokkaus
6.9.2017 Kylvölannoitus
Syysvehnä Ceylon 255 kg/ha
YaraBela Suomensalpietar 112 kg/ha
Kasvustohavainnot
16.10
Vehnän kasvuaste on 12-14, kasvusto on hieman epätasainen.
Kun paalit on kerätty kasalle, on maa tiivistynyt kohdalta.
9.10
Vehnän kasvuaste on 12-13 (Zadoks)
Muita rikkakasveja, hernettä lukuunottamatta, lohkolla ei juuri ole löydettävissä. Herne kilpailee syksyllä valosta ja kasvutilasta, mutta kuoleenee talven aikana
Kuvaussuunnalla on merkitystä, ylhäältä päin vehnän oraat eivät peitä vielä maata.
2.10
Kasvuston kasvuaste 11-13 (Zadoks). Olkiset painaumat ovat heikompia. 
Syöntijälkiä oraissa.
25.9
Vehnä on orastunut, kasvuasteena 11-12 (Zadoks). Kasvustossa on pientä epätasaisuutta, keväiset lietevaunun jäljet näkyvät heikompana kasvustona.
Kokoviljasäilörehun korjuussa maahan varisseet herneet ovat myös itäneet.
11.9
Kylvön jäljeen on sadetta riittänyt, liiaksi astikkin.
Lautasmuokkaus ei poistanut keväällä lietevaunun aiheuttamia painaumia
Lohkolla seisoi vesi niin lautasmuokkauskerroksessa (0-5 cm) kuin myös kyntöanturan (25cm) yläpuolella, anturan alla sekä alueiden välillä oli kuivempaa
Kaivaessa vesi ”purskahti” kyntöanturan yläpuolella.
Viljelytoimenpiteet
Lohko on syyskynnetty
10.5. Joustopiikkiäestys
12.5 Lietelannan sijoitus 10m³/ha (27-5,8-30)
15.5 Kylvölannoitus
300 kg/ha Rocket herne
30 kg/ha Kaura tukikasviksi
Yarabela Suomensalpietar 67 kg/ha. (18-0-0,6-2,6 kg/ha)
16.6 Rikkakasviruiskutus
Hankkijan MCPA 0,35 l/ha
Basagran SG 1 kg/ha
24.8 Niitto
25.8 Karhoitus
25.8 Paalaus kokoviljasäilörehu 102 paalia á-800 kg, kuiva-aine pitoisuus 34,8% = 278,4 ka kg/paali = 3781 ka kg/ha kokoviljasäilörehua.
Lohko on käsitelty MCPA-valmisteella, joka rajoittaa sadon hyödyntämistä rehuna lypsykarjalla. Paalit voidaan syöttää lihakarjalle tai hiehoille.
Kokoviljasäilörehu herne-kaura kasvuston pitoisuudet Valio Artturi palvelun mukaan.
Viljelyhavainnot
4.9
Lohkolla näkyy hyvin vielä lietevaunut jäljet.
28.8
Herne korjattiin kokoviljasäilörehuna paaliin 25.8
21.8
Lakoutunut herne on jo lähes kokonaan rusehtunut.
Herneet ovat vielä kynnellä halkaistavissa.
14.8
Lakoontunut herne rupeaa ”lahoamaan” maata vasten. Herneen kokoviljasäilörehukorjuuta harkitaan edes osa sadon korjaamiseksi. Lohko oli tarkoitus puida.
9.8
Valtaosa lohkosta on lakoontunut. Yläosan kauraisempi alue, sekä ajourat säilyivät pystymmässä.
Hernekääriäisen toukan syömä palko.
26.7
Herneen varsi on hyvin hentoinen, ja kasvuston korkeus on melkein 120. Toivotaan että lakoa ei tapahtuisi.
21.7
Herne kasvuston korkeus on lähes 120cm. 36 sentin ruiskutusurat ovat kasvaneet lähes kokonaan kiinni. Ensimmäiset kukinnat ovat muodostaneet jo palot kasviin.
14.7
7.7.
29.6.
22.6.2017
Edellisellä viikolla tehty rikkakasviruiskutus on tehonnut hyvin, kasvusto kasvaa kiinni eikä uusille rikkakasveille enään juuri ole tilaa.
12.6.2017
Hernekasvustokin on kasvamassa umpeen. Rikkakasveja kuitenkin lohkolla on.
6.6.2017
Herneen juuristo on jatkanut vahvistumistaan, hernellä on nyt 3 kasvulehti paria. Kaura on zadoks asteikolla kasvuasteessa 13
30.5.2017
Herne on taimettunut taseisesti, samoin tukikasvina piensiemenlaatikosta kylvetty kaura on orastunut. Herneessä lehtiä oli keskimäärin 4. Herneen taimettumistiheys oli 99 kpl/m², kauraa keskimäärin 27 kpl/m². Taimettumismäärät ovat lähellä tavoiteltua.
23.5.2017
Herne ei vielä ole tullut pintaan, juuret ylettyvät jo 10 cm syvyyteen
Lohkon 7A toimenpideblogi
Maanäyte 2014:
