Lohkon perustietoja
Pinta-ala: 1,64 ha
Maalaji: runsasmultainen hietamoreeni, rmHtMrm
Kasvulohkot: 1A Museo 1,56 ha, 1B Museo 0,08 ha
Vuonna 2018, lohkoja 1 A Museo, 2 Kosteikkorinne, sekä 42 Puisto viljellään viljelytoimellisesti yhtenä kasvulohkona. 1 B Museo lohkolla kasvaa humalaa.
Viljelykasvit
2019 1A Museo: Nurmi (sinimailanen-apilat-4 heinää), 2 Kosteikkorinne: Nurmi (sinimailanen-apilat-4 heinää), Puisto 42A: Nurmi (sinimailanen-apilat-4 heinää) 42B: Peruna
2018 Kaura, Matty + nurmensiemen (timotei, ruokonata Retu/Karolina, sinimailanen SW Nexus/Live, italianraiheinä Meroa, puna-apila Saija/SW Yngve, alsikeapila Frida/Aurora, valkoapila Jögeva4)
2017 Kevätvehnä Amaretto
2016 Herne, Ingrid (lohko A) ja Ohra, Elmeri (lohko C)
2015 Kaura, Akseli
2014 Laidunnurmi
2013 Laidunnurmi
2012 Laidunnurmi, tehty säilörehua
2011 Laidunnurmi, tehty myös säilörehua
2010 Ohra NFC Tipple + Nurmensiemen (punanata Camilla, englanninraiheinä Riikka, nurminata Kasper, ruokonata Retu, timotei Tammisto, Niittynurmikka Baron)
Viljelytoimenpiteet
8.5. Täydennyskylvö Mustiala 2019 nurmiseoksella aukkopaikkoihin
6.5. ilmakuvassa näkyy kasvuston aukkopaikat punaisena.
13.6. Säilörehun korjuu
42B Perunan näytemaa
14.5. Kyntö
21.5. Jyrsintä 10 cm
21.5. Lannoitus 3 metrisellä koneella siten, että lannoitetulle alueelle tulee 200 kg/ha patenttikalia ( K 25 %) ja portain lisääntyvä määrä (0 kg/ha , 200 kg/ha, 400 kg/ha, 600 kg/ha) Ecolan 8-4-8 lannoitetta. Kaistanleveys 6 m.
22.5. Istutus Otolia, Sunita, Colomba Marabel lajikkeista istutetaan kaksi 30 metrin paririviä. Paririvien jälkeen tuli maatiaslajikkeita.
1 A Viljelytoimenpiteet
11.5. Tasausäestys
15.5. Joustopiikkiäestys
15.5. Kylvö Kaura Matty 210 kg/ha
15.6. Rikkaäestys + nurmensiemenen kylvö: nurmensiemen (timotei 40%, ruokonata Retu/Karolina 25%, sinimailanen SW Nexus/Live 20%, italianraiheinä Meroa 5%, puna-apila Saija/SW Yngve 5%, alsikeapila Frida/Aurora 3%, valkoapila Jögeva4 2%) 25 kg/ha
11.9. Puinti 2250 kg/ha
Peruslohkot 1 Museo, 2 Kosteikkorinne, sekä 42 Puisto viljeltiin vuonna 2017 viljelytoimellisesti yhtenä kasvulohkona
Viljelytoimenpiteet
Yläpään päisteitä lukuunottamatta syyskynnetty, päisteet kynnetty keväällä
10.5.2017 Tasausäestys
11.5.2017 Joustopiikkiäestys
12.5.2017 Kylvölannoitus: Amaretto 270 kg/ha, TOS-siemen, YaraMila NK1 (25-0-7-4) , 520 kg/ha Ravinteita yhteensä 130-0-36,4-20,8 kg/ha
16.5.2017 Jyräys
6.6.2017 Rikkakasviruiskutus: Ariane S 2 l/ha
29.6.2017 Laontorjunta+tautiaine: Moddus M 0,25 l/ha, Acanto 0,3 l/ha, Proline 250 EC 0,3 l/ha
29.9.2017 Puinti 4240 kg/ha (ka 86%) Ravinteita yheensä (92-19-54 kg/ha)
2.11.2017 Kyntö
Satokartta 2017
Puimurin satokartoituslaitteen muodostama satokartta. Lohkon ala reunassa on valkoinen alue johtuen siitä että se puitiin toisella puimurilla.
Pohjoispäädyn päiste on ottanut sadollisesti muun lohkon kiinni, mutta muuten päisteissä on heikompi kasvusto. Museon kulmissa syynä on kevätkynnön aiheuttama kylvökosteuden menetys, sekä tiivistymät päiste ajoista. Muissakin päisteissä tiivistymistä on havaittavissa.
Kasvukauden aikaiset havainnot
9.10.2017
Oljet on korjattu lohkolta, mutta paalien siirto lohkon reunoille on aiheuttanut painaumia peltoon.
Paalit on pinottu pellon ulkopuolelle.
Kurottaja on rypenyt paalien ajossa.
Päisteissä, joissa vehnä kasvusto oli heikompi, on rikkaheiniä alkanut kasvaa, kasvusto on tarkoitus käsitellä rikkatorjunta-aineella vielä syksyllä
Lohko on puitu ja oljet on jätetty paalattavaksi.
Rikkakasveja on paikkapaikoin maanpinnassa, glyfosaatti on tarkoitus ruiskuttaa pellolle vielä myöhemmin.
25.9.2017
Kahdessa viikossa kasvustossa ei ole juuri muutosta tapahtunut, lakoa lohkolla ei ole, eikä tähkäidäntää ole ollut havaittavissa. Kasvuaste 87-89.
Kuvan kohdassa korrensääteen vaikutus kasvustoon, korkeus eroa melkein 30 senttiä.
Rikkakasvintorjunta onnistui lohkolla hyvin, kuvassa juolavehnän valtaama ruiskuttamaton alue.
11.9.2017
Kasvuaste 85-87.
4.9.2017
Kasvuaste on 83-85. Vihreä väri on häviämässä.
28.8.2017
Maitovaihe on ohi, ja jyvät ovat taikinavaiheen alkuvaiheessa. Kasvuaste 83-85.
Ruiskutusuria ei kylvössä ajettu, ja ruiskutus tapahtui poikittain kylvösuuntaan nähden automaattiohjauksella. Ruistkutusurat ovat vielä vihreitä.
21.8.2017
Vehnänjyvät ovat maitovaiheen loppupuolella, kasvuaste 75-77.
14.8.2017
Vehnän jyvät alkavat pikkuhiljaa kovettua, kasvuasteena on keskiaikainen maitovaihe 73-75.
Alalehdet ovat kuolleet jo lähes kokonaan.
9.8.2017
Kasvuston väri vaihtuu vaalean vihreäksi, kuunvaihteen sateet eivät saaneet lohkoa lakoon. Vehnän kasvuaste on 71-73.
Vehnän alalehdet ovat ruskolaikun vaivaamat. Tämä voi helpottaa kasvin valmistumista jo myöhässä olevana kasvukaudella, mutta aiheuttanee myös satotappiota.
26.7.2017
Vehnä on kukassa, kasvuaste 65-69.
80 sentin matkalla oli tähkiä 65 kappaletta. Tähkässä jyviä noin 26, ja tästä johdettu satoennuste 5600 kg/ha. Varsinkin sivuversoissa on lyhyitä tähkiä.
20.7.2017
Vehnän kasvuaste on nyt 61-65, kukinta on alkanut ja heteitä on näkyvissä. Kasvuston korkeus on noin 90 cm
14.7.2017
Lähes kaikki tähkät ovat tulleet esille, kasvuasteena 57-59
Alalehdet ovat kuolemassa pois lähinnä valon puutteen takia.
7.7.2017
Kasvustosta ei löytynyt oireita taudeista, normaaliin kylvösyvyyteen jääneet ovat pääversostaan painaneet tähkää ulos, syvemmälle jääneet ovat lippulehden turpoamisvaiheessa
Kasvuste vaihtelee 45 (tupen turpoaminen) – 51 Ensimmäiset tähkylät näkyvissä.
29.6.2017
Lohkolta tehdyn Yara MegaLab analyysin perusteella kasvusto kärsii lievästä boorin puutoksesta.
Lohkolta ei ole täysin tasaantunut kasvukauden aikana.
Lippulehti alkaa olemaan esillä, kasvuaste 37-39.
22.6.2017
Kasvusto on edennyt korrenkasvuvaiheeseen, sekä tähkä on muodostumassa korren sisällä.
Pääverson pituuskasvu on alkanut, ensimmäinen solmuväli on muodostunut, ja kasvuaste on 31.
Amareton lehti on isokokoinen, pientä vauriota lehdissä on nähtävissä.
12.6.2017
Vehnä on alkanut muodostaa sivuversoja, kasvuasteena 20-23 (Zadoks). Kasvusto kasvaa pikkuhiljaa myös umpeen.
Kasvusto alkaa kasvamaan umpeen. Kasvuasteiden ero kylvösyvyyden vaihtelussa on vieläkin selkeä.
Rikkakasviruiskutuksen teho on ollut hyvä.
7.6.2017
Vehnällä on jo osin tullut viisi lehteä,osin kasvusto on kolmi lehtivaiheessa, kasvuasteet (Zadoks) 13-15 lohkolla.
Osin lohkolla on jo tullut 1 sivuverso oraisiin.
Kasvustossa on havaittavissa vaaleita pilkkuja lehdissä. Pilkut ovat mahdollisesti mangaanin puutosoireita. Lohkon pH on 6,6 sekä kasvukausi on ollut kylmä sekä kuiva, jotka kaikki lisäävät mangaaninpuutoksen riskiä.
Lohkon luoteiskulmassa sijaitseva vaalenvihreä on lähinnä jauhosavikkaa. Pienoishelikopteri tehdyn kartoituslennon avulla voidaan löytää vaihteluja lohkosta, jonka perusteella suoritetaan tarkempi lohkolla kävellen tehtävä havainnointi.
Jauhosavikkaa oli paikoin jopa 400 yksilöä neliöllä. Muutoin lohkolla oli hieman taimettunut pillikettä sekä punapeippiä.
30.5.2017
Vehnän kasvu on edennyt. Valtaosalla lohkoa kasvuaste vaihtelee 11-13 Zadoks asteikon välillä, oraissa on 1-3 lehteä avautuneena. Oraita kasvaa n. 400 kpl / m2.
Kevät kynnetty päiste on kärsinyt kuivuudesta, eikä ole täysin orastunut vieläkään.
1 Museon kevätkynnetty päiste on kärsinyt kuivuudesta
Kasvuston epätasaisuus tasoittuu.
Kasvuasto (Zadoks) on 11-13.
30.5 Ortoilmakuvasta näkyy vieläkin 2 vuotta vaha putkityömaan linja. Ilmakuvasta myös nähdään hieman epätasainen orastuminen. Huomioitavaa on se että valtaosa ylhäältäpäin näkyvää on maata, eikä lehtiä, vaikka kasvusto onkin jo 10-15 cm korkea.
23.5.2017
Vehnä on orastunut osin. Kylvökoneen säädöissä on ollut hakemista, ja koneen keskikohta on mennyt syvemmälle kuin reunat. Kasvuaste lohkolla vaihtelee 09 – 11 Zadoks asteikolla.

Amaretto vehnä 23.5, kylvöpäivä 12.5.2017.
Kerääjäkasvilammaslaidun koe syksyllä 2016:
Kasvukauden 2016 kuvia:
Viljavuusanalyysit 2.5.2018:
Lohko 1
Maanäyte vuodelta 2014: