Ravinneresurssi tutkii ja havainnollistaa:
Kerääjäkasvikokeiden tavoitteena oli tuottaa tietoa kerääjäkasvivaihtoehdoista ja siitä, miten niiden avulla voidaan tehostaa ravinteiden kierrätystä ja ehkäistä ravinteiden huuhtoutumista. Tavoitteena oli myös huomioida kerääjäkasvien vaikutuksia pääsatokasviin.
Kerääjäkasvikokeissa viljeltiin koeruutumittakaavassa useita eri kerääjäkasvivaihtoehtoja joko yksittäisinä lajeina tai seoksina sekä italianraiheinän osalta kahdella eri kylvösiemenmäärällä. Pääsatokasvina oli ohra. Kerääjäkasvit kylvettiin aluskasveiksi lukuun ottamatta öljyretikkaa, joka suorakylvettiin ohran puinnin jälkeen. Koepaikkana oli Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikkö.
Koeruudut heinäkuussa 2016 (Kuva: Noora Kesti)
Koeruudut syyskuun alussa 2016 ohran puinnin jälkeen. (Kuva: Noora Kesti)
Ruutuja perustettiin kahdella tilamallilla (karja- ja viljatila), joiden ero oli lannoituksessa. Karjatilan lannoitteena käytettiin karjanlantaa jota täydennettiin väkilannoitteella ja viljatilanruudut lannoitettiin ainoastaan väkilannoitetteella. Kokeessa oli kahdeksan erilaista kerääjäkasvikäsittelyä eli osaruutua ja näistä neljä kerrannaista kummallakin tilatyypillä
Tältä näytti neljäs kerranne syyskuun alussa 2016 (Kuva: Noora Kesti)
Koeruutujen viljasato puitiin, punnittiin ja siitä tehtiin koostumusmittauksia. Myös kerääjäkasvisadot korjattiin, punnittin ja niistä tehtiin koostumismittauksia.