Ravinneresurssi tutkii ja havainnollistaa:
Kerääjäkasvien hyödyntämistä lampaiden syyslaitumena selvitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä syksyllä 2016. Koe tehtiin yhteistyössä Latovainion lammastilan kanssa, josta 10 kokeessa ollutta teuraspässikaritsaa tuli ja joka toimi kerääjäkasvilaitumen verrokkipaikkana.
Ohran kylvön yhteydessä kylvettiin kerääjäkasviseos noin hehtaarin kokoiselle alueelle. Kerääjäkasviseoksessa oli italianraiheinää sekä alsike- ja valkoapilaa. Lampaat tuotiin kerääjäkasvilaitumelle noin pari viikkoa puinnin jälkeen ja ne laidunsivat aluetta noin kuukauden ajan. Kuva lohkosta: Museolohkolle 1A. Laidunnusjakson päätyttyä lampaat olivat muutaman päivän lähtötilallaan, jonka jälkeen ne teurastettiin.
Kerääjäkasvilaidun maistui hyvin pässikaritsoille (Kuva: Katariina Manni)
Elokuu 2016 (Kuva: Noora Kesti)
Syyskuun alku 2016 (Kuva: Noora Kesti)
Kerääjäkasvit kasvoivat hyvin (Kuva: Katariina Manni)
(Video: Katariina Manni)
Syyskuun puoliväli 2016 (Kuva: Noora Kesti)
Kerääjäkasvien viljelyn ensisijainen tavoite on lisätä pellon kasvipeitteisyyttä ja estää ravinteiden, erityisesti liukoisen typen, huuhtoutumista pellolta sadonkorjuun jälkeen. Lisähyötynä kerääjäkasveista voidaan saada laidun- tai säilörehua eläimille. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kerääjäkasvit soveltuvat lampaiden syyslaidunnukseen ainakin sellaisena vuonna, kun kasvusto kasvaa hyvin.