Kasvilaji: Ohra

Ohrakasvusto 2016 (Kuva: Noora Kesti)

Mustialassa viljellään ohraa rehuksi omaan käyttöön. Ohrat on yleiseisti kuivattu kuivurissa, jonka jälkeen ne myllätään navetalle apevaunun siiloon osana seosta.
Ohra on viljelypaikaltaan kohtalaisen vaativa. Pienen juuristonsa vuoksi kasvi kärsii helposti märkyydestä tai kuivuudesta. Monena vuonna Mustialassa onkin ohrasato jäänyt vesi ongelmien takia tavoiteltua pienemmäksi.

20172016

Lohkot, joilla oli ohraa vuonna 2017: 37 Puutarhalohko, lohko 22, 291 Iso-Lassila 1, joilla ohra oli nurmen suojavilja, sekä lohkolla 28. Ainoa onnistunut ohrakasvusto oli lohkolla 37 Puutarhalohko, jonka sivulta voit katsoa tarkemmat havainnot viikottain tehtynä. Muut lohkot kärsivät keväällä kuivuudesta, ja sen aiheuttamasta epätasaisesta orastumisesta. Kesäkuussa tulleet runsaat sateet taas kiusasivat liika vesimäärällä.

IMG-20170601-WA0007

1.6 Epätasaista orastumista lohkolla 22. Lohko kärsi kevätkynnön jälkeisestä kuivuudesta, kynnön ja kylvön välillä oli 2 viikkoa. Kuitenkin kevätkynnönnöstä tullut vesitila oli tarpeen kesän sateita vastaan.

Lohkot, joilla oli ohraa Mustialassa 2016: 1A Museo3A Lamminranta, 16A Valtatie 1, 211A Hakamaa, 28A ja 291A Iso-Lassila 1.

Ohrapeltojen typpilannoitus
Ohrapeltojen fosforilannoitus
Ohrapeltojen kaliumlannoitus

Vuoden 2016 lannoitustasot olivat typen osalta keskimäärin 30-40 kg ylimääräistä, esimerkiksi lohkolla 3A Lamminranta oltaisiin taseessa päästy 0-tulokseen noin 5500kg (4750 ka kg) sadolla hehtaaria kohti.

Lohkolta 3A korjattiin olkisato 1500 ka kg/ha pois, joka lisää varsinkin poistuneen kaliumin määrää.

Lohkot 211A Hakamaa, sekä 291A Iso-Lassila kärsivät pahoista satovahingoista alkukesän voimallisten sateiden takia. Näillä lohkoilla menetettiin merkkittävä osa lannoitusten ravinteista.

Tältä näyttää ohra+kerääjäkasvi (apila) elokuussa 2016 (Kuva: Noora Kesti)

Ohra voidaan nyhdistää kerääjäkaviin kuten lohkolla 1A Museo on tehty. Kerääjäkasveista lisätietoa Ravinneresurssi-hankeeen sivuilta.

IMG_9190