Kasvilaji: Herne

IMG_9182

Herne

Mustialassa viljellään hernettä osana valkuaisomavaraisuuden edistämistä.  Mustialassa kasvukaudella 2016 herneet puidaan lypsylehmien rehuksi. Herne voidaan viljellä yhdessä tukikasvin kanssa, kuten ohran tai kauran. Näin vähenneteään lakoutumisriskiä, ja helpotetaan puintia.

Herne kykenee sitomaan typpeä ilmakehästä elämällä symbioosissa Rhizobium-suvun bakteerin kanssa. Herne luovuttaa bakteerille energiaa, ja saa bakteerilta vastaavasti typpeä. Tavallinen vaihteluväli on hernelohkon typensidonnalle on 40-80 kg N/ha. Typensidontaa ei tapahdu yli herneen oman tarpeen. Pellon vesitalouden pitää olla herneellä kunnossa, maaperässä pitää tapahtua kaasunvaihtoa että typensidontaa tapahtuu.

20172016

Vuonna 2017 hernettä viljeltiin lohkoilla Lohko 7, 16 Valtatie 1 ja 211 Hakamaa yhteensä 14 hehtaarilla.

Lohko 7 sivuilta voit katsoa kerran viikossa kasvukauden aikana tehdyt havainnot hernekasvustosta!

IMG_9517-2

Lohkon 7 herne jouduttiin korjaamaan kokoviljasäilörehuksi lakoutumisen takia. Kasvustoa ei oltaisi pystytty puimaan. Kuitenkin lohkolla oli käytetty MCPA-valmistetta rikkakasvien torjunnassa, joka estää kokoviljasäilörehun käytön lypsäville lehmille.

Mustialassa toteutettiin tutkimusta herneen käytöstä Valkuaisfoorumi hankeen puitteissa! Lisätietoa valkuaisfoorumin sivuilta. Kuvia kokeista
Vuonna 2016 hernettä on Mustialassa lohkoilla:1C Museo (Ingrid),  2A Koteikkorinne (Ingrid) 2,63 ha, 6A (Ingrid) ja 11A Kuivurilohko (Rocket) sekä 42A Puisto (Ingrid), joka on viljellyllisesti samaa lohkoa kuin 2A Kosteikkorinne.
Pinta-alaa herneellä oli 21hehtaaria, ja keskisato 3400 kg/ha (14% kosteus) Herneet olivat onnistuneimpia kasveja Mustialassa vuonna 2016.

Herneen typpilannoitus
Herneen fosforilannoitus
Herneen kaliumlannoitus

Kaikki herneet kasvoivat runsasmultaisilla mailla. Voidaan siis arvioida että myös maaperästä kasvi on saanut typpeä käyttöönsä. Herneen esikasviarvona pidetään yleensä 20-40 kg typpeä seuraavalle vuodelle. Herneen juuristoon ja sänkeen sitoutunut typpi alkaa vapautua kun maa on lämmintä ja mikrobitoiminta alkaa hajoittamaan biomassaa.

Hernekasvusto sisältäpäin 2016 (Kuva: Noora Kesti)


Herne puintivalmiina,  1.9.2016 Mustiala (Kuva: Noora Kesti)