Peltoviljely

Opetusmaatilalla on viljelyksessä 65 hehtaaria peltoa joilla viljellään pääasiassa nurmea. Pellot sijaitsevat opetusmaatilan välittömässä läheisyydessä, ja kauimmaisille lohkoille on matkaa noin kolme kilometriä. Talouskeskuksen vieressä olevat pellot ovat lypsylehmien laidunkäytössä.

Rantalaitumilla kelpaa nauttia kesästä.

 

Säilörehun korjuuta.

Peltosalmen opetusmaatila kuuluu viljelyvyöhykkeelle IV. Kasvutekijöistä lämpötila säätelee kasvua eniten. Kasveilla on lämpötilaoptimit, joissa ne kasvavat parhaiten. Lisäksi ne sietävät lämpötilanvaihteluita omien minimi- ja maksimirajojensa mukaan. Suomessa viljeltävät kasvit viihtyvät parhaiten 15-30 asteen lämpötilassa. Suomessa lämpötila on merkittävin ilmastollinen kasvutekijä. Kasvit saavat riittävästi säteilyä, mutta lämpöä saisi olla enemmän ja lämmintä kauemmin. Suomi on jaettu viljelyvyöhykkeisiin sen mukaan, mitä kasveja ja mitä kasvilajeja eri osissa maata voi viljellä menestykkäästi. Peltokasvien ja -lajikkeiden soveltuvuus eri viljelyvyöhykkeille testataan kenttäkokeissa ja tulosten perusteella annetaan suosituksia, millä viljelyvyöhykkeellä lajia tai lajiketta kannattaa viljellä. Viljelyvyöhykkeen IV viljelykasvivalikoimaan kuuluvat peruna, ohra, kaura, nurmiheinät (ei koiranheinä, englannin raiheinä). Viljelykasvia ja -lajiketta valittaessa tulee huomioida alueen mikroilmasto sekä maaperätekijät.

Viljaa (ohra-kaura) murskattuna sekä rypsiä.

Opetusmaatilalla syntyvä karjanlanta separoidaan. Separoitua nestejaetta saadaan vuodessa noin 1800 m3 ja se levitetään lannoiteeksi pääasiassa säilörehunurmille. Kuivajaetta saadaan noin 200 m3 ja se levitetään puolestaan viljalle. Näiden lisäksi vanhalta navetalta saadaan kuivalantaa noin 150 m3 ja se levitetään myös viljalle. Opetusmaatilalla lantaa separoidaan 120-150 päivänä vuodessa. Mikäli mitään ongelmia ei ole, separaattorin käynnistys ja kuivajakeen käsittely lantalassa vie päivässä yhteensä noin 10-15 minuuttia.

  • Separointi on hyödyllinen tapa käsitellä lietettä
  • Separoinnin avulla lietteelle saadaan uusia käyttömahdollisuuksia
  • Olomuodot ja ravinnesisällöt poikkeavat täysin alkuperäisestä lietteestä

 

Ravinteiden keskimääräinen yleisjakauma lietenlannasta separoiduille kuiva- ja nestejakeille.

Separoinnista ja tuloksena syntyvästä neste- ja kuivajakeista voit lukea lisää sivulta ”Opetusnavetta”–> ”Separointi”.