Vaikka varsinaista työaikaa luonnon monimuotoisuuden tai vesiensuojelun edistämiseen on käytettävissä vähän, viljelyssä pyritään huomioimaan ympäristö monin tavoin. Hyvien toimintatapojen noudattaminen, satotason mukainen lannoitus ja ympäristökorvauksen lisätoimenpiteet ovat merkittävässä roolissa tilan ympäristötyössä. Ympäristökorvauksen lisätoimenpiteistä käytössä ovat peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sekä ravinteiden tasapainoinen käyttö.
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys muun muassa vähentää peltomaan eroosiota, tukee runsasta maaperän eliölajistoa sekä tarjoaa ruokaa ja suojaa linnuille sekä riistaeläimille. Valtaojien varrella on suojakaistat, jotka sitovat maa-ainesta ja suojelevat vesistöjä vähentämällä viljelyn aiheuttamaa fosfori- ja typpikuormitusta. Myös peltolohkojen säätösalaojitus estää valumien pääsyä vesistöihin.
Syväjuuriset kasvit, kuten tilalla laajasti viljellyt nurmet, kerryttävät eloperäistä ainesta maaperään, mikä ylläpitää maan multavuutta ja hyvää mururakennetta. Lisäksi nurmiviljely on yleisesti ilmastoviisasta viljelyä, sillä monivuotiset nurmet sitovat runsaasti hiiltä ilmakehästä. Yhdellä peltolohkoista (Korila) on myös pidetty viherlannoitusnurmea, mikä kerää peltoon typpeä sekä parantaa maan kasvukuntoa lisäämällä eloperäistä ainesta maaperään.
Tilalla olisi myös mahdollisuus investoida kurki-, hanhi- ja joutsenpeltoihin, mutta niiden suunnittelussa odotetaan vielä uutta EU-ohjelmakautta. Näillä tuettaisiin vielä enemmän luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla ruokaa ja suojaa muuttolinnuille, ja myös vähennettäisiin lintujen aiheuttamia satovahinkoja. Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltojen ympäristösopimuksen edellytyksenä on, että lohko tunnetaan kyseisten lintujen ruokailu-, levähdys- ja muuttoalueena. Kurjet ovatkin pelloilla viihtyneet – tilan peltolohkoilla on ollut ongelmana kurkien polkemat kasvustot. Tähän onkin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona mietitty kauran kylvämistä peltolohkon laidalle, että kurjet saataisiin houkuteltua pois kasvustosta.
Tilalla ei ole turvemailla tai pohjavesialueilla sijaitsevia eikä luonnonsuojelualueisiin rajoittuvia peltolohkoja. Koivikon maatila ja suurin osa peltolohkoista sijaitsevat Oulujoen Rovastinojan valuma-alueella. Kaksi peltolohkoista sijaitsee Sanginsuun – Muhoksen valuma-alueella.
Tilan pelloista n. 25ha on happaman sulfaattimaan riskialueella. Kuvassa tilan pellot on rajattu punaisella katkoviivalla. Punaiset ja vihreät pisteet ovat kairauskohteita, joissa punaisten kohdalla on havaittu hapanta sulfaattimaata ja vihreiden pisteiden kohdalla riskiä ei ole havaittu. Punainen alue kertoo sen olevan riskialuetta. Lisätietoja happamista sulfaattimaista mm. ProAgrian sivuilla.
Päivitetty 2021