Koivikon navetta on lypsypihatto, jossa on 60+60 eläinpaikkaa lypsäville ja nuorkarjalle. Lypsy tapahtuu pääasiassa DeLavalin lypsyrobotilla, mutta käytössä on myös kolmepaikkainen tandem-lypsyasema, jolla lypsetään lehmiä silloin tällöin opetustarkoituksessa.
Navetassa säilörehu jaetaan pienkuormaajalla. Lypsäville syötetään aumarehua ja nuorkarjalle ja umpilehmille silputaan olkea ja kuivaheinä tai säilörehupaaleja apevaunussa. Lypsävät saavat väkirehut robotilta ja väkirehukioskista, mutta nuorkarjalle ja umpilehmille ne jaetaan käsin.
Lypsylehmät ulkoilevat tarhassa ympäri vuoden ja kesällä kaikki eläimet ovat laitumella toukokuusta elokuuhun kelien niin salliessa juottovasikoita lukuun ottamatta. Lehmät saavat kulkea navetasta laitumelle oman mielensä mukaan.
Karjan rotuja ovat holstein (n. 40 eläintä), ayrshire (n. 30 eläintä) ja länsisuomenkarja (n. 40 eläintä). Holstein ja ayrshire ovat Suomen suosituimpia lypsyrotuja. Länsisuomenkarja yksi on Suomen kolmesta alkuperäisroduista ja niitä oli Suomessa vuonna 2020 enää noin 1200 yksilöä. Muita Suomen alkuperäisrotuja on pohjoissuomenkarja ja itäsuomenkarja eli kyyttö.
Lypsyikäisiä, puhdasrotuisia lapinlehmiä oli vuoden 2020 lopussa 865 yksilöä. Tämän lisäksi muita puhtaita lapinlehmärodun eläimiä (lehmävasikat, sonnit, hiehot) oli yhteensä 1367 yksilöä. Pohjoissuomenkarjan geenipankki on Vaalan Pelsolla sijaitsevalla vankilatilalla.
Kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa oli tuotosseurannassa vuonna 2019 vain 253 kpl. Itäsuomenkarja on kuitenkin suurin suomenkarjaroduista, koska sen käyttö emolehmätiloilla on yleistynyt. Tuotosseurannan ulkopuolella kyyttöjä on 1697, joista suurin osa on emolehminä. Ahlmanin koulutila on itäsuomenkarjan ja länsisuomenkarjan geenipankki. Myös Kainuun ammattiopisto Kajaanissa toimii itäsuomenkarjan geenipankkina.
Päivitetty 2021