Biotiittitestaus – OSAO Opetusmaatila Koivikko

Korpi 6 lohkolla tehtiin kasvukaudella 2021 biotiittitestaus. Biotiitti levitettiin ennen lohkon kyntöä peltolohkolle merkityille kaistoille. Biotiittia tuli kaistoille (4*3 ha = 12 ha) ja levitystä jatkettiin noin 4 ha alueelle lohkon etuosaan. Biotiittia tällöin yhteensä 16 hehtaarille, 5 tn /ha = eli yhteensä 40 tn = 2 rekkakuormaa.

Lohkolle perustettiin keväällä 2021 nurmi suojaviljaan (ohra, Toria -lajike). Lohkon maalaji on rm KHt ja se on ominaisuuksiltaan (maan rakenne ja viljavuus) tilalle hyvin tyypillinen. Lohkon viljavuuskalium oli noin 16-30 mg /l eikä reservikaliumtuloksia lohkolta ollut. Yleisesti alueella reservikalium on noin 200-250 mg /l maata.

Kaikki kaistat (sekä biotiitti että ei-biotiittia -alueet) olivat 100 m leveitä. Ensimmäinen kaista tilalta katsottuna noin 160 m pellon etulaidasta, noin ensimmäisen ladon kohdalta. Neljälle kaistalle levitettiin biotiittia.

Alueiden valinta:

Kaistojen merkitsemisessä hyödynnettiin traktorin ajo-opastinta.

Satoalueet merkittiin kaistojen sisälle (alla karkea suunnitelma satoalueiden sijoittumisesta).

Satoalueiden sijoittuminen kaistojen sisälle koesuunnitelman mukaan.

Satoalueeksi valittiin mahdollisimman tasaiset pellon kohdat. Satomääritysalue oli 70 * 70 m = 0,49 ha.

Satoalueen sijoittuminen kaistalle: 30-50 metriä sähkölinjalta pellon sisälle, 100 m leveän kaistan sisään merkittiin alue 70*70m
1 kpl maanäytteitä kultakin alueelta ennen biotiitin levittämistä, perusviljavuus, hivenravinteet (Cu, Mn, Zn), reserviravinteet, hehkutushäviö
Satoalueiden tarkkaa sijaintia voitiin säätää kasvukauden aikana sen mukaan, miltä kasvusto näyttää

Biotiitin levittäminen (ennen kyntöä)

Biotiittia suunniteltiin levitettävän 5 tn /ha, yhteensä 80 tonnia koko alueelle. Biotiitin levityksen jälkeen lohkon muokkaukset ja kylvö normaalisti, lannoitteina liete ja Yaramila Y3. Biotiittia tuli 1. kaistalle noin 4 tn /ha, muille biotiittikaistoille noin 5-6 tn /ha (punnitut tulokset).

Työn eteneminen

1) Kaistojen merkintä puutolpilla kaistojen molempiin päihin (yht. 18 kpl)

2) Maanäytteet tulevilta satoalueilta ennen biotiitin levitystä

Maanäytteet nimetään juoksevasti Pintamaanäytteet 1-8 + pohjamaanäytteet 9-16
Perusviljavuus, hivenravinteet, reserviravinteet, hehkutushäviö

3) Biotiitin levitys – biotiittikaistojen osoittaminen urakoitsijalle

Biotiittia tavoitteena 5 tn /ha, yhteensä 80 tonnia koko peltoalueelle. Ensin kaistoille, sitten lohkon etuosaan ensimmäisen biotiittikaistan viereen (jatkettiin navetalle päin).

4) Satoalueiden merkintä pitkillä tolpilla rikkakasviruiskutusten jälkeen

Yhteensä 24 tolppaa satoalueiden kulmiin osoittamaan satoalueiden paikan.

5) Kasvuston seuranta kesällä:

Havainnot (oraiden määrä aina 80 cm matkalta)
Pituusmittaukset 1-2 vkon välein
Kasvustonäytteet korrenkasvuvaiheessa (1 näyte /kaista, megalabnäyte)

Lakohavainnot (% pinta-alasta) tähkälle tulon jälkeen (1-2 viikon välein)
Valokuvat

6) Puinti

Satoalueiden ympäriltä puinti normaalisti
Satoalueiden puinti 2 päivää: yksi hlö pui, 1-2 hlöä ajaa kärryjä

Puinti: Yksi satoalue kerrallaan kärryyn
Kärryjen punnitus kuormavaakalla: tyhjäpainot ja kuormien kanssa
Näytteenotto kärrystä (2. vaakahenkilö?) + näytteiden merkintä (miltä alueelta näyte)
Kosteusmääritykset näytteistä heti
Kuivuriin ensin biotiittialueen sadot, seuraavaan erään Ei-biotiittia alue