Lannat voidaan jakaa karkeasti kuivalantaan ja lietelantaan.
Kuivalannasta puhuttaessa tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan lantaa, joka pysyy kasalla. Siinä on yleensä mukana kuivikkeisiin imeytetty virtsa, mutta toisinaan virtsa kerätään erilleen lannasta, jolloin ne myös säilytetään erillään. Kuivalannalle on olemassa erilaisia virallisia määritelmiä, riippuen siitä, onko siinä mukana kuivikkeita vai ei (ks. infoboksi). Tässä materiaalissa termillä kuivalanta tarkoitetaan kuitenkin kuivaa lantaa yleisesti.
Kuivikkeet
Kuivikkeita käytetään turvaamaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Ne pehmentävät makuualustaa ja imevät kosteutta itseensä.
Kuivikkeena voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa nestettä imevää materiaalia, mutta yleisimpiä ovat turve, kutterinpuru sekä olki. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi hamppu, järviruoko, erilaiset pelletit, sahanpuru tai sanomalehti.
Lannoissakin on eroja!
Eri eläinlajien lannat ovat erilaisia, mutta myös tilakohtaiset erot lannoissa ovat suuria. Lannan erot johtuvat eri eläinlajien erilaisesta ruokinnasta sekä niiden erilaisesta ruuansulatuksesta ja aineenvaihdunnasta. Myös eläinsuojan lantajärjestelmä sekä lannan käsittely ja säilytys vaikuttavat eroihin lantojen välillä.
Lannasta on tehtävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, joka kertoo lannan lannan ominaisuuksista kuten sen painosta, kosteudesta ja ravinteista, mutta lannan todellinen ravinnepitoisuus vaihtelee paljon viiden vuoden aikana.
Lantaa käytettäessä on mahdollista hyödyntää myös taulukkoarvoja, joiden mukaan lannan ravinteet voi laskea. Taulukko löytyy muun muassa ympäristökorvauksen täydentävien ehtojen oppaasta.
Lue myös: Järki-isku 12
- Millaisia lantoja on olemassa?
- Miksi tehdään lanta-analyysi?
- Miksi lannat ovat erilaisia eri tiloilla?