Biokaasulaitoksessa syntyy biokaasun lisäksi mädätysjäännöstä, jota muodostuu yhtä paljon, kuin laitokselle on annettu syötteitä. Syötteiksi käyvät kaikki eloperäiset ainekset, kuten lanta, juurekset, säilörehut ja nurmet.
Mädätysjännös sisältää edelleen samat ravinteet, kuin syötteessäkin on ollut, joten laitokselle tarjoillut eväät vaikuttavat mädätysjäännöksen lannoitusvaikutukseen. Mädätysprosessi tosin muokkaa ravinteita helpommin haihtuvaan muotoon, joten mädätysjäännöksen käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota siihen etteivät ravinteet karkaa ennen kuin pääsevät kasvin käyttöön.
Mädätysjäännöksen käsittely
Mädätysjäännöstä voi käyttää sellaisenaan lannoituskäytössä, mutta yleensä sitä jatkokäsitellään jollain tavoin. Yleisimpiä tapoja jatkokäsitellä mädätysjäännöstä ovat kompostointi sekä separointi.
Separoidessa mädätysjäännöksestä erottuvat kuivajae sekä nesteosa eli rejektivesi.
Separoinnin jälkeen fosforipitoinen kuivajae voidaan joko laittaa siiloihin odottamaan levitystä tai levittää suoraan pellolle. Kuivajae ei kompostoidu enää juurikaan, mutta sitä on mahdollista jälkikypsyttää ja kompostoida. Tämä tapahtuu lisäämällä joukkoon muuta eloperäistä materiaalia ja kääntelemällä kasaa säännöllisesti kompostoitumisen edistämiseksi.
Rejektivesi voidaan laittaa takaisin lietelannan joukkoon, tai sitten sillä voi olla oma lieteallas, jossa se odottaa peltolevitystä. Rejektivesi on hyvin typpipitoista, ja se pitää mullata heti jos sitä ei levitetä sijoittamalla. Näin typpi jää kasvien käyttöön eikä karkaa taivaalle kaasuina.
Rejektiveden levitystä Tuorlassa. Kuva: Livian maatalousoppilaitos
- Mitä on mädätysjäännös?
- Miten biokaasutus vaikuttaa syötteessä oleviin ravinteisiin?
- Miten mädätysjäännöstä yleensä käsitellään?