Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuopion Maaningan Kinnulanlahden ja Käärmelahden Valkeisenjärven kunnostushanke on saanut rahoitusta vuosille 2016–2018 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja talkootyörahaa vuodelle 2016 Kuopion kaupungilta. Valkeinen kuuluu Natura 2000 -verkostoon monipuolisen vesikasvillisuuden perusteella ja Valkeinen on pohjavesivaikutteinen ja monimuotoinen lintuvesi. Kimmokkeena järven kunnostamiseksi olivat havaittavat muutokset järven kunnossa. Vuonna 2014 särkikalojen määrä kasvoi voimakkaasti ja asukkaat havaitsivat, että vesistö alkoi kärsiä hapen puutteesta. Lisäksi vesikasvillisuus lisääntyi ja vedestä löytyi kelluslehtisiä entistä enemmän heinä-elokuussa. Järven kunnostamiseksi oli tehtävä jotain.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoitti lehti-ilmoituksessa, että on haettavissa vesistön kunnostushankkeisiin harkinnan varaista avustusta vesien suojeluun. Lehti-ilmoituksen perusteella Tavinsalmen kalastusalue päätti hakea Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta avustusta järven kunnostushankkeen aloittamiseen. Ohessa kerrotaan lyhyesti Valkeisenjärven kunnostushankeen etenemisestä. Lisäksi ohessa on kirjattu hankkeen aikana havaittuja kokemuksia ja vinkkejä hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen vaiheista kertoi kunnostushankkeen vastuuhenkilö Ari Poutianen (18.3.2017). 

Kuva 1. Kuvassa merkittynä keltaisilla viivoilla vesistön ongelmakohtia. Vesikasvillisuus muun muassa estää veden virtausta ja kasvimassaa suunniteltiin poistettavaksi vesistöstä. (Valkeisenjärven kunnostushanke.)

Hankeprosessin vaiheet

1) Hankesuunnitelman laadinta käynnistettiin (hankekuvaus ja vastikkeettomien töiden arviointi): Hankkeen toteuttaminen vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua ja sitoutumista, joten on tärkeää miettiä mihin ihmiset ovat valmiita sitoutumaan.

2) Osakaskuntien ja maanomistajien suostumukset toimenpiteille: Tehtiin sopimus ja sovittiin kenen mailla toimenpiteitä tehdään. Asian esittelyyn ja suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä on tärkeää, että saadaan hyvä talkoohenkilöstö ja -henki.

3) Hakemusten tekeminen: Hakemukset vesistöjen tilaa ja käyttöä parantaviin hankkeisiin valtiolta ja talkooraha-anomus Kuopion kaupungilta.

4) Myönteiset päätökset hakemuksista: Avustusten saamisen perusteluina oli muun muassa vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan edistäminen ja ylläpitäminen sekä kalan kulun ja kalakantojen luontaisen lisääntymisen edistäminen. Hankkeen avulla parannetaan luonnon monimuotoisuutta.

5) Urakkatarjouskyselyt, urakoitsijoiden valinta ja urakkasopimukset: Hankkeessa käytettävät urakoitsijat kilpailutetaan, jotta hankkeelle saadaan mahdollisimman sopivat työntekijät.

6) Talviniittotalkoot: Niitto tehtiin talkoovoimin siten, että niiton jälkeen ruokomassa haravoitiin aumoiksi ja poltettiin. Lupa ruokomassan polttamiseen on kysyttävä viranomaisilta.

Kuva 2. Ruokojen poistaminen järven jäältä. Massa poltettiin niiton jälkeen (Valkeisenjärven kunnostushanke).

7) Puhdistuskalastus: Särkikaloja pyydystettiin ja petokalat vapautettiin takaisin vesistöön. Särkikaloja pyydystettiin talkootyöllä. Talkootyöt kannattaa kirjata heti töiden päättyessä.

Kuva 3. Särkikalavaltainen kalasto on merkki rehevöityneestä järvestä. Särkikaloja kalastettiin rysillä talkootyönä ja kalastusvuorot jaettiin viikkovuoroihin talkoohenkilöstön kanssa (Valkeisenjärven kunnostushanke).

8) Vesikasvillisuuden niitto: Toteutettiin vesikasvillisuuden kesäniitto, kuljetukset ja loppusijoituspaikat Luonnovarakeskukselle Maaninkaan. Kesäniitto tehtiin niittokoneella. Kesäniitolla poistettiin kelluslehtisiä ja ruovikkoa. Biomassa vietiin Maaningan Luonnonvarakeskuksen biokaasulaitokselle kuorma-autolla sekä traktorin perävaunulla. Biokaasulaitos käsittelee toimitetun biomassan bioenergiaksi.

Kuva 4. Vesistön vesikasvillisuutta niitettiin 4,2 hehtaarin alalta kesällä niittokoneella ja biomassa kuljetettiin Luonnonvarakeskukselle biokaasulaitokselle (Valkeisenjärven kunnostushanke).

9) Avustuksen maksatukset ja valvonta: Maksatuksen hoitaa tukipäätöksessä mainittu viranomainen hankkeen edistymisen ja asiakkaan tekemien tilitysten perusteella. Työvaiheiden alkaessa ja niiden jälkeen tehdään työkohteille katselmoinnit POSELY-keskuksen ja Kuopion kaupungin määräämien valvojien toimesta.

10) Vesistön, kala- ja lintukantojen ja järvikasvien tilojen seuraaminen: Vesistöön on lisätty siikoja, eli petokaloja, ja vesistön tilaa seurataan jatkuvasti. Samalla hankkeeseen osallistuneiden ympäristötietoisuus lisääntyy. Vesistön tilaa seurataan hankkeen aikana jatkuvasti ja esimerkiksi syksyllä 2016 kahdelta mittauspaikalta mitattiin vesistön tila. Ohessa ote Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksen määrittämistä arviosta:

”Happitilanne oli molemmilla paikoilla heikko. Pohjanläheinen vesikerros oli hapeton ja voimakasta hapen kulumista esiintyi jo välivedessä. Pinnassa happea riitti hyvin. Heikentynyt happitilanne aiheutti molemmilla paikoilla sisäistä kuormitusta, joka kohotti pohjanläheisen vesikerroksen rauta-, mangaani- sekä typpipitoisuuksia. Paikat luokittuivat kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheviksi. Levätuotanto Valkeinen järvessä oli voimakasta ja Mustalahdessa melko voimakasta. Mustalahden päällys- ja alusvedestä mitatut bakteeripitoisuudet olivat alhaisia.”

Kuva 84. Vesistön kunnostus. Kuvan niittokone on varustettu vaihdettavalla haravalaitteella, jolla biomassat rantautetaan läjityspaikka-alueille. Biomassan vähenemisen voi nähdä veden virtausten lisääntymisenä, pintaveden kirkastumisena ja järven näkösyvyyshavaintojen kasvuna. (Valkeisenjärven kunnostushanke).

Valkeisenjärvellä, Kuopiossa pidettiin Ruovikot Ruotuun tapahtuma 18.7.2017. Tapahtuman aikana käytiin läpi Kuopion Maaningan Kinnulanlahden ja Käärmelahden Valkeisenjärven kunnostushankkeen kulkua sekä pohdittiin vesiensuojeluun liittyviä asioita. Valkeisjärven kunnostushanke on saanut rahoitusta vuosille 2016–2017 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (POSELY-keskus) ja talkootyörahaa vuodelle 2016–2017 Kuopion kaupungilta. Tapahtuma järjestettiin Savonia ammattikorkeakoulun RavinneRenki-hankkeen ja Tavinsalmen kalastusalueen osakaskuntien yhteistyönä.

Ari Poutiainen toimii Valkeisenjärven kunnostushankkeen vastuuhenkilönä ja hän kertoi tapahtumassa hankkeen eri vaiheista:

”Vesiensuojeluhankkeen on mahdollistanut hankerahoitukset, vapaaehtoiset talkootyöntekijät sekä yhteistyö urakoitsijoiden kanssa. Hankkeen suunnitelmallisuus ja töiden organisointi ovat tärkeitä, jotta työt sujuvat ja hankkeen tavoitteet saadaan täytettyä.

Kesän 2017 aikana on tehty tehokalastusta sekä rantoja on ylläpitoniitetty kasvibiomassasta. Niitoilla veden virtausta on saatu lisättyä ja tänä kesänä niittoa tehdään 3 hehtaarin alueelta. Biomassa kootaan vedestä ja rantautetaan rannalle niiton jälkeen. Järvestä saatua biomassaa ja kaloja on käytetty muun muassa maanparannusaineena. Käsittelyjäännöstä on tehty muun muassa karjanlannasta ja kalasta ja sitä voidaan levittää pelloille. Kokemukset käsittelyjäännöksen hyödyntämisestä osana maanparannusainetta ovat olleet hyviä. Tehokalastuksesta saatua kalaa on käytetty lisäksi kotitarvekäytössä, nuorten biologian perusopetusopetuksessa, korkeakoulun tutkimuskäytössä, koirien lisäruokana ja virallisilla pienpetojen haaskoilla. Kalalannoitetut perunat ovat olleet rutottomia ja porkkanat kasvaneet suuriksi. Makuhaittoja ei ole esiintynyt juureksissa. Särkivaltainen kalakanta on alkanut muuttua ja järvessä on tavattu jo enemmän muun muassa ahvenia. Tehokalastus sekä petokalojen istutus näyttäisi vaikuttavan särkivaltaiseen kalakantaan.”

Syksyllä tehdään Lamposaaren väylällä pienimuotoinen alle 500 kiintokuutiometrin ruoppaus veden virtauksen lisäämiseksi. Siltasalmen ja Petäjäsaaren väylillä tehdään vesikasvillisuuden juuriston haraukset. Harauksella on pitkäaikainen vaikutus virtauspaikkojen umpeen kasvun estämiseksi. Hanketyö Valkeisenjärvellä jatkuu ainakin vuoden 2018 asti. Kalastus jatkuu vuoden 2018 jälkeen hoitokalastuksena.

Lähteet

Poutiainen, Ari. Haastattelu 18.7.2017.

Savonia-ammattikorkeakoulu RavinneRenki -hanke ja Tavinsalmen kalastusalueen osakaskunnat. (2017). Ruovikot Ruotuun tapahtuma Valkeisenjärvellä Kuopiossa 18.7.2017.

Valkeisenjärven kunnostushanke (2017). Sähköpostiviesti Ari Poutiainen 18.7.2017