Vesistöjen kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Valkeisenjärvellä 2017

RE-maatila |

 VESISTÖNSUOJELU JA VALKEISENJÄRVEN KUNNOSTUSVUOSI 2017

 

Vesistöjen kunnostustoimenpiteet ja hoito tarkoittavat toimenpiteitä, joilla parannetaan veden laatua, vähennetään umpeenkasvusta aiheutuneita ongelmia tai nostetaan veden pintaa. Kunnostetun järven tilaa yleensä joudutaan ylläpitämään hoitotoimenpiteillä.

Kunnostustoimenpiteet vesistöillä tulee miettiä järvikohtaisesti, sillä turhat ja väärät kunnostustoimenpiteet voivat jopa heikentää järven tilaa. Kasvillisuuden liika poisto voi lisätä leväkukintoja, voi altistaa rantaa eroosiolle ja niittojätteen karkaaminen voi aiheuttaa ongelmia. Oikein tehdyt toimenpiteet voivat parantaa ja ylläpitää järven ekologista tilaa, viihtyisyyttä sekä parantaa järven luonnon ja maisemansuojelua. Samalla viihtyisyys paranee, virkistyskäyttö helpottuu, kalastusmahdollisuudet paranevat, ja ranta-alueiden veden vaihtuvuus paranee.

Olemme seuranneet Ravinne- ja energiatehokas maatilahankkeen blogiteksteillä Maaningan Valkeisenjärven kunnostustoimenpiteitä ja blogissa Ari Poutiaisen kokoama katsaus Valkeisenjärven vuoden 2017 kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä.

 

VALKEISENJÄRVEN KUNNOSTUSVUOSI 2017

Maaningan Valkeisenjärven (63 ha) omaehtoisia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä on tehty jo vuodesta 2014 alkaen. Valkeinen on pohjavesivaikutteinen ja vesikasvillisuudeltaan monimuotoinen lintuvesi, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon sen kasvillisuuden vuoksi. Kunnostustoimenpiteillä pyritään turvaamaan järven käyttökelpoisuus sekä ylläpitämään vesimaisema- ja luontoarvoja. ”Valkeisen Kunnostajat” voittivat Pohjois-Savon Vuoden maisemateko -kilpailun vuonna 2017. Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Kuopion kaupunki ovat tukeneet hanketta vuosina 2016 – 2017 asiantuntijuudellaan, tutkimuksillaan, kenttätöiden valvojillaan ja avustuksillaan.

Osakaskuntien järvialueella on tehty tehokalastusta vuosina 2014 – 2017 ja saanto on ollut yhteensä 25,5 tonnia. Koekalastusta on tehty syksyisin vuosina 2016 ja 2017. Vesikasvillisuuden talvi- ja kesäniittoja on tehty vuonna 2016. Heinäkuussa 2017 tehtiin ruovikoiden ja kelluslehtisten vesikasvien ylläpitoniitot (2,3 ha/ 40 h / urakkasumma 5 500 €). Niiton toteutti Pieksämäkeläinen T:mi Euro Asennus Kari Pasasen johdolla.

 

Vasen kuva. Big Float erikoiskoneen vesisiirtomatka on työmaalle alkamassa. Vedessä koneen siirtonopeus on noin 3,5 km/h.  Kuva Ari Poutiainen Oikea kuva. Siltasalmen väylä ennen niittoa oli umpeen kasvanut lähes kokonaan. Nyt niiton ja harauksen jälkeen merkitty alue on vapaa kasvustosta. Kuva Suomen Ilmakuvat Oy

 

Uusina kunnostusmenetelminä otettiin käyttöön vesikasvien juuriston haraukset ja pienimuotoinen Lamposaaren väylän ruoppaus vesien virtausten parantamiseksi. Ennen töiden aloittamista laadittiin POSELYK:lle sähköinen viranomaisilmoitus liitetiedostoineen. Kevään aikana maanomistajien sopimuksiin päivitettiin läjityspaikka-alueiden muutokset ja tarkennukset. Haraus ja ruoppaus tehtiin Ähtäriläisen Ruoppaus Tiimi Oy toimesta Ossi Rissasen johdolla.

 

HARAUS

Urakoitsijan valintaperusteina olivat tarjousehtojen täyttyminen kaikilta urakkakyselyn osa-alueilta mukaan lukien koneen käyttämät ympäristöystävälliset bioöljyt. Suorituskykyvaatimuksina olivat muun muassa kyky toimia erikoiskoneella matalassa ja avovedessä. Koneen varustukseen kuuluivat ponttonitelat, lisäponttonit propelleilla avovedessä liikkumiseen, lisäponttonit tukijaloilla ankkuroitumiseen ja 23 m3 proomu massojen siirtoon.

 

Vesikasvillisuuden juuriston haraukset toteutettiin lisäponttonein varustetulla Big Float -erikoiskoneella neljällä alueella 20. – 25.9.2017 Petäjäsaaren ja Siltasalmen väylillä, Tervarannan edustalla ja Lamposaaren itä ja länsisivulla. Suunniteltu kokonaisharausalue oli 1,3 ha ja urakka-aika 36 h. Kasvillisuuden juuristot harattiin kevyenä harauksena harauskauhalla. Kokenut haraaja kertoi, että harattavan järviruovikon juuriston ilmaversot voivat kasvaa jopa 1,5 m:n syvyydessä. Harauksesta kulkeutui marginaalinen osa ruovikon, lumpeen ja ulpukan juurakkoja rantavesiin.

POSELYK:n valvojan mukaan se oli tälle työmenetelmälle normaalia ja ne poistettiin omatoimisesti. Hyvänä käytänteenä on harausalueen suluttaminen kelluvien juurien osien poissaamiseksi.

Harausmassat välivarastoitiin sovituille neljälle siirtoläjityspaikka-alueille. Satokauden päätyttyä massat käsitellään ja kuljetetaan pois niiden kuivumisen jälkeen vuoden 2018 loppuun mennessä. Massojen käsittelyyn on varattava keskisuuri kaivinkone sekä traktoreita ja maansiirtoteliperävaunut. Massat käytetään peltojen kuivien hiekkakohtien maan parantamiseen. Massojen kalkitustarveselvitys on tehtävä pellon pH-arvojen mukaiseksi.

Kuva 3 ja 4. Big Float erikoiskone harausta ja vesikasvillisuuden ja sedimentin rantautusta Siltasalmen väylällä. Harattavan alueen koko oli 30 m x 140 m. Kuvat Ari Poutiainen.

 

Harauksen, proomukuljetuksen, rantauttamisen ja läjityksien kokonaisurakan summa oli 8 700 €. Urakka toteutettiin POSELY-keskuksen valvonnassa tämän myöntämällä avustusrahoituksella. Harauksen vaikutus näkyi jo veden parantuneena pinta- ja pohjavirtauksena. Harauksen jälkeen vesi oli sameaa seitsemän vuorokautta. Kalastusalueen valtuutettu valvoja oli koko työmaa-ajan valvomassa urakkaa.

 

Järvialueen eläinkannan lisääntymiselle syysharauksesta ei aiheudu haittaa. Harauksen etuina ovat haratun alueen pitkäkestoinen vaikutus järven umpeenkasvun ehkäisemiseksi. Työ saadaan tehtyä tarkasti rajatulle alueelle syksyllä matalan veden aikana. Matalassa vedessä erikoiskoneen kaatumis- , uppoamis- ja  ympäristöriskit ovat pienemmät kuin jään päältä tehty ruoppaus- tai haraustyö. Työvaiheena jään jäädyttämistarvetta ei ole. Pitkäpuomisen ympäripyörivän erikoiskoneen ulottuvuus on 32 m/ 360o. Erikoiskoneen liikehtimis- ja suorituskyky telaponttoneilla työmaa-alueella on jouheaa vesistösiirrot mukaan lukien. Koneen kuljetuskuntoon panoa ja välinostoja lavettikuljetukseen ei tarvita hyvin suunniteltujen työmaa-alueiden välillä. Etuna on myös se, että erikoiskone ei tarvitse etuautoa maantiekuljetuksissa. Hetkellisinä haittoina ovat veden samentuminen ja marginaalinen biomassan rantautuminen.

 

RUOPPAUS

Ruoppaus oli suunniteltu tehtäväksi jään päältä maaliskuun loppuun mennessä, mutta talvella jäädytetyn alueen jään vahvuustilanne ei mahdollistanut ruoppausta. Tammi- ja helmikuussa saatiin jäädytettyä jäänpaksuudeksi vain 0,40 m:stä 0,63 m:n. Työ- ja ympäristöturvallinen koneurakointi vaatii teräsjäätä noin 1 m:n 24 tonnin telakaivinkoneelle ja pyörätraktoreille maansiirtoperävaunuineen. Tulevissa hankkeissa kaivinkoneen telaston työalueen polkeminen ja jäädytys pohjaan saakka on aloitettava omalla riskillä heti pakkasten alettua ennen avustuspäätöksiä.

Lamposaaren itäpuolisen väylän pienimuotoinen ruoppaus 15 m x 50 m toteutettiin ”laatikkokaivuna” avovedestä erikoiskoneella, lisäponttoneilla ja lisäponttonilla varustetulla proomulla 26. – 28.9.2017. Kallaveden vedenpinnan korkeus oli ruoppaushetkellä + 82,00 m meren pinnan yläpuolella.

Ruoppaussyvyys oli kovasta pohjasta alkaen noin 0,5 m. Väylän ruoppausaluetta jouduttiin siirtämään työteknisistä syistä POSELY-keskuksen valvojan päätöksellä lähemmäs Lamposaarta. Ruoppaus- ja läjitystyöt tehtiin ruoppausilmoituksen mukaisesti.

 

 

 

Kuva 5 ja 6. Siirtoläjityspaikan allas täynnä ruoppausmaamassaa ja vedenpinnalla kelluvaa ilmaversoista juuristoa. Kuvat Ari Poutiainen

 

Ruoppausmassat läjitettiin maa-alueelle Salmenrantaan kahteen maapengeraltaaseen. Massamäärät jäivät huomattavasti alle 500 m3 (kiintokuutiometrin). Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Ravinnerenki- hanke teki tutkimuksia Valkeisjärven järvibiomassan hyödyntämisestä biokaasujen tuotannossa. Lopullinen massamäärien laskenta suoritetaan maamassojen painumisen ja veden poistumisen jälkeen. Voidaan todeta, että jään päältä ruopattava alue olisi jäänyt rajalliseksi ja vaatinut enemmän eri työvaiheita. Ruoppauksen viimeistelyn ja joutuisuuden kannalta avovesiaikainen ruoppaus oli tässä tapauksessa parempi vaihtoehto.

Ruoppauksen, proomuun lastauksen, rantautuksen ja läjityksien urakkasumma oli 4 700 €. Ruoppauksen vaikutus näkyi jo heti veden parantuneena virtauksena. Ruoppauksen jälkeen vesi oli sameaa viisi vuorokautta. Suositeltavaa on laatia maanrakennusalan pientöiden sopimus ennen töiden aloittamista. Sopimuksessa kannattaa sopia työmaan vastuiden jako tarkasti. Maalla ja vesistöstä työmaa-alueilta ja siirtymäreiteiltä pitää todentaa muiden muassa paineviemäriputkilinjat ja kaapelit sekä merkitä ne huolellisesti vahinkojen välttämiseksi. Hanke Valkeisenjärven kunnostuksesta jatkuu vuoden 2018 loppuun asti.

 

Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Ravinnerenki-hanke teki tutkimuksia Valkeisjärven järvibiomassan hyödyntämisestä biokaasun tuotannossa. Esitys aiheesta seuraavassa linkissä:

Järvibiomassojen mahdollisuuksia energiantuotannossa-esitys

 

Blogin kirjoitti Ari Poutiainen ja Piia Kekkonen

 

 
 

 
DMS