Valkuaisomavaraisuus

Valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä saatavat hyödyt ovat moninaiset, ja niiden vaikutukset ovat merkityksellisiä niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin yksittäisillä maatiloillakin. Valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä voidaan mm. pienentää tuontirehuihin liittyviä riskejä, lisätä ruokaturvaa, parantaa huoltovarmuutta, kääntää rahavirtoja kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen sekä lisätä lopputuotteiden kotimaisuusastetta.

Kotimaisten valkuaiskasvien, erityisen herneen ja härkäpavun, viljely ja käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Markkinoille on tullut uusia palkoviljalajikkeita, uusia innovatiivisia tuotteita, uutta yrittäjyyttä ja kasvavaa kysyntää, jotka kaikki osaltaan edistävät kotimaisen kasvivalkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Myös kotieläinten ruokinnassa kotimaisten valkuaiskasvien käyttö on lisääntynyt, mikä osaltaan edistää valkuaisomavaraisuutta.

Tilatasolla tarkasteltuna valkuaiskasvien viljely

  • monipuolistaa peltojen käyttöä ja viljelykiertoa
  • parantaa maan viljelyominaisuuksia
  • tuoa jousto rehujen korjuuaikoihin
  • vähentää ostolannoitteiden ja – rehujen tarvetta

Luomuviljelyssä valkuaiskasvien viljely ja sitä kautta biologinen typensidonta on oleellinen osa toimivaa viljelykiertoa. Erilaisista rehuista tuleva valkuainen turvaa parhaiten luomukotieläinten valkuaisen tarpeen.

Suomessa viljeltävissä valkuaiskasveissa on paljon mahdollisuuksia valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi. Valinnanvaraa löytyy niin kasvivalikoimasta kuin korjuumenetelmistäkin.

Hyviä kotoisia valkuaisen lähteitä ovat

  • apilat
  • sinimailanen
  • virnat
  • herne
  • härkäpapu
  • lupiinit
  • rypsi
  • rapsi

Osa näistä voidaan korjata puimalla, osa säilörehuksi ja osa kummalla menetelmällä tahansa.

Tilojen välinen yhteistyö on yksi keino edistää valkuaisomavaraisuuden lisääntymistä. Suomessa viljeltävät valkuaiskasvit tarjoavat tähän monia mahdollisuuksia. Kaikki karjatilalliset eivät viljele valkuaiskasveja omalla tilallaan tai viljely on riittämätöntä. Kasvinviljelytiloilla puolestaan valkuaiskasvit ovat hyviä viljojen välikasveja. Tilojen välisellä yhteistyöllä hyötyjä saadaan jaettua ja samalla edistettyä kotimaisen valkuaisen saatavuutta ja käyttöä.

Tietoa ja kokemuksia valkuaiskasvien tuotannosta, käytöstä ruokinnassa ja ihmisravitsemuksessa. Poimi vinkit valkuaisfoorumin sivuilta.


Viljely

Seuraa apilapitoisen säilörehunurmen kasvua ja viljelytapahtumia Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla kesällä 2016, Lohko 4 Mönkkö.

Tulevaisuuden valkuaisinnovaatiot – Hyönteiset ja Mikrolevät.

Satu Nokkonen, Hämeen ammattikorkeakoulu Tämä esiselvitystyö toteutettiin liittyen kahteen HAMKissa ...
Lue Lisää

Valkuaiskasveja

Annika Michleson, Hämeen ammattikorkeakoulu Valkuaiskasveja ovat yksivuotisia palkoviljoja ja monivuotisia ...
Lue Lisää

Nurmisadot Mustialassa 2017

Teemu Rekola, Hämeen ammattikorkeakoulu Mustialassa korjattiin  nurmisäilörehua 65 hehtaarilta keskimäärin ...
Lue Lisää

Valkuaisomavaraisuuden nostaminen Mikkolan tilalla

Opinnäytetyössä tutkitaan sekä palkoviljoja että nurmipalkokasveja. Kasvivalinnat on rajoitettu puitaviin ...
Lue Lisää

Härkäpapusäilörehun korjuuajankohdan optimointi

Saatujen tulosten perusteella oikeaan aikaan korjattuna kaikki kolme lajiketta soveltuvat ...
Lue Lisää

Sinimailasen viljelykokemuksia – onnistumisia ja epäonnistumisia

Selvitys laadittiin haastattelemalla kahdeksaa sinimailasta viljellyttä lypsykarjatilaa. Selvityksen perusteella voidaan ...
Lue Lisää

Herneen viljely osana kasvinviljelytilan viljelykiertoa

Tutkimus osoitti herneen olevan hyvä vaihtoehto osaksi viljelykiertoa. Vaikka herne ...
Lue Lisää

Herne ja kevätrapsi 2017

Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hernettä viljeltiin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla ...
Lue Lisää

Herne ja kevätrapsi 2016

Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hernettä viljeltiin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla ...
Lue Lisää

Puna-apila

Tietoa puna-apilan viljelystä, korjuusta ja käytöstä ruokinnassa ...
Lue Lisää

Valkuaiskasvien havaintoruudut

Katariina Manni, Hämeen ammattikorkeakoulu Tällä sivulla on Mustialan opetus- ja ...
Lue Lisää

Valkuaisomavaraisuus videomuotoon

Noora Kestinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Mustialassa ollaan panostettu viime vuosina valkauaisomavaraisuuteen ...
Lue Lisää

Ruokinta, talous ja ympäristö

Kohti kokonaisvaltaista tilanjohtamista!

Susanna Valtonen, Hämeen ammattikorkeakoulu Maatilan pitämistä on viimevuosikymmenillä alettu ajattelemaan ...
Lue Lisää

Puna-apilasäilörehun vaikutus maidontuotantoon

Työssä tarkasteltiin puna-apilan vaikutuksia maidontuotantoon keväällä 2016 tehdyssä ruokintakokeessa. Kokeessa ...
Lue Lisää

Kotoisten valkuaisrehujen käytön vertailua lypsylehmien ruokinnassa

Kannattavimmat ruokinnat sisälsivät puna-apilasäilörehua ja rypsiä tai osa rypsistä oli ...
Lue Lisää

Valkuaisrehujen käyttö lihanautojen ruokinnassa

Työtä varten haastateltiin yhteensä kuutta lihanautatilaa, joista viidellä jo käytettiin ...
Lue Lisää

Herneen viljely ja käyttö lypsylehmien rehuna

Haastatteluiden perusteella voi todeta, että herne sopii hyvin viljeltäväksi Suomen ...
Lue Lisää

Härkäpavun viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä härkäpavun viljelyyn. Erityisen tyytyväisiä he olivat ...
Lue Lisää

Hevosten valkuaisrehut

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotimaisia valkuaiskasvivaihtoehtoja hevosten rehuihin korvaamaan soijaa ...
Lue Lisää

Herneen ja härkäpavun murskesäilöntä

Lisätietoa ja tutkimuksia tarvitaan vielä herneen ja härkäpavun murskesäilönnästä ja ...
Lue Lisää

Herne ja apila lisäävät ruokinnan omavaraisuutta

Johanna Valkama, Hämeen ammattikorkeakoulu Mustialan karjan kevään 2017 tiedoilla laskettiin ...
Lue Lisää

Herne lypsättää Mustialan lehmiä

Katariina Manni, Hämeen ammattikorkeakoulu Herne on hyvä valkuais- ja energiarehu ...
Lue Lisää

Rehupaalien punnitus

Noora Kestinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Rehupaalien punnituksilla voidaan suunnitella lehmien ruokintaa ...
Lue Lisää

Lue lisää valkuaisomavaraisuudesta

Omavaraista valkuaista- seminaarin tallenteet

Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu Omavaraista valkuaista- seminaari järjestettiin 16.3.2017 Siilinjärvellä. Tapahtuman ...
Lue Lisää