Mikko Aalto ja Tommi Junnonaho, Oamk Kuivikkeen päätehtävä navetoissa on imeä itseensä virtsaa ja muuta kosteutta, jolloin hygieenisyys paranee. Kuivike toimii myös pehmikkeenä eläinten maatessa ja se eristää osaltaan eläimen betonirakenteista. Vastaava tarve kuivattamiseen on myös pieneläimillä, kuten kaneilla. Tyypillisimmin navetoissa käytetään kuivikkeena puusepänteollisuudesta saatavaa kuivaa ja hienorakenteista kutterinpurua tai turvetta. Kutterinpuru on myös hyvää […]
Penetrometri on työväline maan tiiviyden mittaamiseen. Sillä saadaan mitattua maan kovuutta (mekaanista vastusta, MPa) ja näin ollen saadaan selvitettyä, kuinka tiivis peltomaa on ja kuinka syvälle tiiviys ulottuu. Teimme Tuorlassa maatalousalan perustutkinnon 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kanssa ryhmätyönä maan tiiviysmittauksia. Tiiviysmittauksilla oli tarkoitus selvittää maan tiiviys viidellä eri lohkolla. Mittaukset tehtiin kahdella nurmilohkolla ja […]
Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Lohkoja oli 11 kpl, mukana ei ole lajikekoelohkoja (0,30 ha ja 0,70 ha).Typpitaseet vaihtelevat lannoitusmäärän ja satotason mukaan. Ohralla ja härkäpavulla typpitaseet negatiivisia, kauralla ja kevätvehnällä positiivisia. Fosforilannoitus on erittäin maltillista. Fosforitaseet ovat kaikilla lohkoilla ja kaikilla kasveilla negatiivisia, maaperästä siis otetaan fosforia. Kaliumtaseet ovat positiivisia viljoilla, maahan siis jää kaliumia. Härkäpavulla lannoitus on erittäin […]
Niina Haario, Livia Tässä kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti perustietoja kasvihuoneviljelystä Suomessa ja nykymuotoisen kasvihuoneviljelyn ilmastovaikutuksista yleisellä tasolla. Tämän jälkeen esitellään keinoja, millä kasvihuoneviljelyn ilmastovaikutuksia voi minimoida. Lopuksi lyhyt katsaus kasvihuonetuotannon tulevaisuuteen ilmaston kannalta. Kasvihuonetuotanto Suomessa Kasvihuonetuotantoa harjoitettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä 389 ha pinta-alalla. Tuotanto on monimuotoista sekä tuotettujen tuotteiden, tuotantorakennusten materiaalien ja tuotantotapojen (viljelykauden pituus) […]
Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu Ylä-Savon ammattiopiston opetusmaatilalle Pemolle perustettiin kesälle 2018 maissin havaintokoelohko yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun LantaLogistiikka ja Kasvi-Taito –hankkeiden kanssa. Havaintokoelohkon tarkoituksena oli havainnoida maissin kasvua erilaisilla lannoituskäsittelyillä. Koeasetelmassa oli kolme erilaista lannoituskäsittelyä sekä kontrolli; väkilannoite sekä kerralla ja jaettuna lannoituksena levitetty naudan lietelannan separoitu nestejae. Väkilannoite kylvettiin kylvölannoittimella päivää ennen maissinkylvöä. Maissinkylvön teki Ajokaksikko maissinkylvökoneella […]
Teija Rantala, Savonia-ammattikorkeakoulu Rehevöityneitä järviä kunnostetaan erilaisilla hankkeilla, joissa järveen kasvanutta liiallista kasvi- ja kalamassaa poistetaan tehokkaasti useiden vuosian ajan. Tärkeää on saada järvistä pois rantoja pusikoittavia kasveja sekä järven sisäistä kuormitusta ylläpitävää ja kalakantaa heikentävää särkikalaa. Särkikalat lisäävät järven sisäistä kuormitusta mm. pöyhimällä ravinteita pohjasta takaisin veteen. Tämä taas lisää kesäaikaan yhteyttävien kasvien kasvua […]
Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kosteikkojen perustaminen on maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukainen keino vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Kosteikko on vesistökuormituksen vähentämiseksi perustettu ojan, puron, joen tai muun vesistön osa ja sen ranta-alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja pysyy kosteana myös muun ajan. Kosteikot pidättävät maa-alueilta valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla […]
Timo Seppälä, Haapajärven ammatti-instituutti Haapajärven ammattiopisto toteutti yhteistyössä Luonnonvarakeskusken Ruukin kanssa lannoituskokeen rehuohralla ‘Brage’ kesällä 2017. Koelohkona oli 1,31 ha Kankaan pihapelto. Taulukko 1. Koeruutujen lannoitukset kesällä 2017. Lietelanta ja rejekti levitettiin hajalevityksenä ja mullattiin 7.6.2017. Koeruutujen (leveys 6 m) kylvöt tehtiin 8.6.2017. Siemenmäärä ‘Brage’ ohralle oli 210 kg/ha. Kuva 1. Kuvassa vasemmalla koelohko heinäkuun […]
Timo Seppälä, Haapajärven ammatti-instituutti Haapajärven ammattiopisto toteutti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Ruukin kanssa lannoituskokeen Erkkilän koulutilan säilörehunurmella kesällä 2016. Nurmilohko (timotei, nurminata) on toisen vuoden nurmi. Kevätsato oli lannoitettu 100 kg N/ha ja ensimmäinen sato korjattiin 8.6.2016 Toisen säilörehusadon lannoitus tehtiin 20.6.2016. Edellisen viikon myrskyt ja viikonlopun sateet olivat alla noin 30 mm. Koejäseninä olivat lietelanta, biokaasurejekti, […]
Pasi Eskelinen ja Jarkko Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Vetoletkulevityksen yksi merkittävimmistä eduista on pieni pintapaine pellolla levityksen aikana. Levikepyörät traktorissa eivät myöskään haittaa levitystä kuten hinattavan vaunun kanssa kääntyessä. Taka-akselille kohdistuu levittimen massa ja letkun vetämisestä aiheutuva vetovastus. Käytännössä täyden lietevaunun rasitus on suurempi ja vaunun renkaiden paine jää kokonaan pois. Kuvassa 1 käytetyssä traktorissa oli yli […]