Uutiset ja ajankohtaiset

Korven opetusmaatilan ravinnetaseet 2018

RE-maatila |

Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Lohkoja oli 11 kpl, mukana ei ole lajikekoelohkoja (0,30 ha ja 0,70 ha).Typpitaseet vaihtelevat lannoitusmäärän ja satotason mukaan. Ohralla ja härkäpavulla typpitaseet negatiivisia, kauralla ja kevätvehnällä positiivisia. Fosforilannoitus on erittäin maltillista. Fosforitaseet ovat kaikilla lohkoilla ja kaikilla kasveilla negatiivisia, maaperästä siis otetaan fosforia. Kaliumtaseet ovat positiivisia viljoilla, maahan siis jää kaliumia. Härkäpavulla lannoitus on erittäin […]

Hiilipäästöjen vähentäminen kasvihuonetuotannossa

RE-maatila |

Tässä kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti perustietoja kasvihuoneviljelystä Suomessa ja nykymuotoisen kasvihuoneviljelyn ilmastovaikutuksista yleisellä tasolla. Tämän jälkeen esitellään keinoja, millä kasvihuoneviljelyn ilmastovaikutuksia voi minimoida. Lopuksi lyhyt katsaus kasvihuonetuotannon tulevaisuuteen ilmaston kannalta. Kasvihuonetuotanto Suomessa Kasvihuonetuotantoa harjoitettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä 389 ha pinta-alalla. Tuotanto on monimuotoista sekä tuotettujen tuotteiden, tuotantorakennusten materiaalien ja tuotantotapojen (viljelykauden pituus) osalta. Tämän vuoksi […]

Karjanlannan hyödyntäminen maissinviljelyssä

RE-maatila |

Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu Ylä-Savon ammattiopiston opetusmaatilalle Pemolle  perustettiin kesälle 2018 maissin havaintokoelohko yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun LantaLogistiikka ja Kasvi-Taito –hankkeiden kanssa. Havaintokoelohkon tarkoituksena oli havainnoida maissin kasvua erilaisilla lannoituskäsittelyillä. Koeasetelmassa oli kolme erilaista lannoituskäsittelyä sekä kontrolli; väkilannoite sekä kerralla ja jaettuna lannoituksena levitetty naudan lietelannan separoitu nestejae. Väkilannoite kylvettiin kylvölannoittimella päivää ennen maissinkylvöä. Maissinkylvön teki Ajokaksikko maissinkylvökoneella […]

Järvenkunnostuksen biomassat hyötykäyttöön

RE-maatila |

Teija Rantala, Savonia-ammattikorkeakoulu Rehevöityneitä järviä kunnostetaan erilaisilla hankkeilla, joissa järveen kasvanutta liiallista kasvi- ja kalamassaa poistetaan tehokkaasti useiden vuosian ajan. Tärkeää on saada järvistä pois rantoja pusikoittavia kasveja sekä järven sisäistä kuormitusta ylläpitävää ja kalakantaa heikentävää särkikalaa. Särkikalat lisäävät järven sisäistä kuormitusta mm. pöyhimällä ravinteita pohjasta takaisin veteen. Tämä taas lisää kesäaikaan yhteyttävien kasvien kasvua […]

Tarvaalan mallikosteikko

RE-maatila |

Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kosteikkojen perustaminen on maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukainen keino vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Kosteikko on vesistökuormituksen vähentämiseksi perustettu ojan, puron, joen tai muun vesistön osa ja sen ranta-alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja pysyy kosteana myös muun ajan. Kosteikot pidättävät maa-alueilta valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla […]

Rehuohran lannoituskoe kesällä 2017

RE-maatila |

Timo Seppälä, Haapajärven ammatti-instituutti Haapajärven ammattiopisto toteutti yhteistyössä Luonnonvarakeskusken Ruukin kanssa lannoituskokeen rehuohralla ‘Brage’ kesällä 2017. Koelohkona oli 1,31 ha Kankaan pihapelto. Taulukko 1. Koeruutujen lannoitukset kesällä 2017. Lietelanta ja rejekti levitettiin hajalevityksenä ja mullattiin 7.6.2017. Koeruutujen (leveys 6 m) kylvöt tehtiin 8.6.2017. Siemenmäärä ‘Brage’ ohralle oli 210 kg/ha. Kuva 1. Kuvassa vasemmalla koelohko heinäkuun […]

Nurmen lannoituskoe kesällä 2016

RE-maatila |

Timo Seppälä, Haapajärven ammatti-instituutti Haapajärven ammattiopisto toteutti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Ruukin kanssa lannoituskokeen Erkkilän koulutilan säilörehunurmella kesällä 2016. Nurmilohko (timotei, nurminata) on toisen vuoden nurmi. Kevätsato oli lannoitettu 100 kg N/ha ja ensimmäinen sato korjattiin 8.6.2016 Toisen säilörehusadon lannoitus tehtiin 20.6.2016. Edellisen viikon myrskyt ja viikonlopun sateet olivat alla noin 30 mm. Koejäseninä olivat lietelanta, biokaasurejekti, […]

Levitysmenetelmät ja etävarastot

RE-maatila |

Pasi Eskelinen ja Jarkko Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Vetoletkulevityksen yksi merkittävimmistä eduista on pieni pintapaine pellolla levityksen aikana. Levikepyörät traktorissa eivät myöskään haittaa levitystä kuten hinattavan vaunun kanssa kääntyessä. Taka-akselille kohdistuu levittimen massa ja letkun vetämisestä aiheutuva vetovastus. Käytännössä täyden lietevaunun rasitus on suurempi ja vaunun renkaiden paine jää kokonaan pois. Kuvassa 1 käytetyssä traktorissa oli yli […]

Kokemukset ja haasteet energiatehokkuuden mittaamisessa

RE-maatila |

Jyrki Kataja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeessa on asennettu eGauge-sähkönkulutusmittareita Erkkilän, Koivikon, Korven (Ilmajoen), Tarvaalan ja Västankvarnin opetusnavetoihin. Mittarin avulla saadaan mitattua eri laitteiden sähkönkulutus ja sähkönkulutusta voidaan seurata myös reaaliaikaisesti. Haaste eGauge-mittauksissa on kotieläinrakennusten sähkönkulutuskohteiden tunnistaminen sähköjohdoista. eGauge-mittauksella saadaan hyvää mittausdataa, jos ollaan varmoja siitä, että kohteista mitataan oikeita laitteita, esim. valaistus […]

Jatkuvatoiminen veden laadun mittaus OSAO:n opetusmaatilalla vuonna 2018

RE-maatila |

Kaija Karhunen (Oamk), Joni Kosamo (Oamk) ja Mari Tohmola (Oamkin agrologiopiskelija, harjoittelija opetusmaatilalla) Kaksi mittausasemaa antureineen sijoitettiin kokoojaojaan, johon vesi virtaa säätösalaojitetulta lohkolta säätösalaojakaivon ja virtaamaa mittaavan kaivon kautta. Toinen mittausasema sijoitettiin tämän kaivon yläpuolelle ja toinen alapuolelle (kuvat 1 ja 2). Näin pyrittiin saamaan selville mahdollinen pellolta tuleva ravinnekuormitus. Viereiselle lohkolle perustettiin monivuotinen nurmi, […]

 
 
DMS