Uutiset ja ajankohtaiset

Seminaariesitykset

RE-maatila |

Energiaomavarinen maatila / KoneAgria 2018 Lähienergialla omavaraisuuteen – Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla eTU_Omavarainen_Maatila_ Energia_12102018

eTU Webinaarit

RE-maatila |

Sähkönkäytön tarkennuttu mittaus maatiloilla 1 LEDit ja kasvihuoneiden valaistuksen energiankulutues eTU_MATO_puutarha_LED_2018 29102018 www

Maan kasvukunnon mittaus ja härkäpavun viljelykokeilu OSAO:n Muhoksen yksikön opetusmaatilalla

RE-maatila |

Kaija Karhunen, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu ja Mari Tohmola, agrologiopiskelija, Oamk ja harjoittelija Muhoksen opetusmaatilalla Maan kasvukunto ja sen merkitys Peltomaan kasvukunto on kasvinviljelyn tärkeimpiä resursseja. Se vaikuttaa ratkaisevasti satotasoon, muiden tuotantopanosten hyödyntämiseen, viljelyn kannattavuuteen ja viljelyn ympäristövaikutuksiin. Maan kasvukunnolla tarkoitetaan maan toimintaa kokonaisuutena. Kasvukunto liittyy maan viljavuuteen, laatuun ja tuottokykyyn. Maan kasvukuntoa voidaan tarkastella myös […]

Vesitalouden ja maaperäasioiden integrointi YTO-aineisiin

RE-maatila |

Kirsi Lähde, Hämeen ammatti-instituutti Vuonna 2017 integroitiin Hämeen-ammattiinstituutissa vesitalous ja maaperä aiheet YTO-aineiden (kemian) Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaana. Tämän opintojakson osaamistavoitteet ovat (OPS 2014): Opiskelija osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla […]

Peltotaseet Koivikon opetusmaatilalla 2018

RE-maatila |

Kaija Karhunen, Oulun ammattikorkeakoulu ja Kimmo Savela, OSAO, Muhos Vuonna 2018 peltoa oli viljelyksessä 118,58 ha (taulukko 1). Viljelyn tavoitteena on omavarainen rehuntuotanto tilan lypsylehmille ja nuorkarjalle. Rehuviljojen (ohra ja kaura) keskisato oli 2968 kg/ha (taulukko 2) ja keskimääräinen säilörehusato oli 4285 kg ka/ha (taulukko 3). Viljojen keskisato oli vähän korkeampi kuin vuosina 2016-2017, mutta säilörehusato […]

Tulevaisuuden valkuaisinnovaatiot – Hyönteiset ja Mikrolevät.

RE-maatila |

Satu Nokkonen, Hämeen ammattikorkeakoulu Tämä esiselvitystyö toteutettiin liittyen kahteen HAMKissa käynnissä olevaan hankkeeseen: Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen eli Valkuaisfoorumi -hanke ja ArvoBio -hanke. Valkuaisfoorumi –hanketta toteuttavat HAMK ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hämeen liitto osarahoittaa hanketta EAKR-rahoituksella vuoden 2017 loppuun saakka. Yhtenä Valkuaisfoorumin teemana on tulevaisuuden valkuaisinnovaatiot, johon kuuluvat tässä esiselvitystyössä tarkastelun kohteena olevat hyönteiset ja mikrolevät. ArvoBio –hanketta toteuttaa HAMKin lisäksi Luke ja […]

Penetrometri sekä vedenläpäisy mittauksia Mustialan opetusmaatilalla

RE-maatila |

 Sinna Koivuniemi, Hämeen ammatti-instituutti Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu Maan tiivistyminen on yleistyvä ongelma, jota epävakaat säät ja kasvavat maatalouskoneet eivät helpota. Tämä tulee monella tavalla kalliiksi viljelijälle. Tiivistynyttä mataa on vaikea muokata. Kasvin maanalainen, että maanpäällinen kasvu jää heikoksi. Kehittymätön juuristo saattaa alentaa satoa jopa yli 50 %. Tiivis muokkausantura estää kasveja saamasta täyttä hyötyä […]

Kipsihankkeeseen positiivisin odotuksin

RE-maatila |

Vilkku -hanke Vihannesviljelijä Hannu Rinnekaria ei tarvinnut liiemmin houkutella hankkeeseen, jossa käsitellään kipsillä Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Aiempien kokeilujen perusteella on lupa odottaa, että kipsi pitää ravinteet pellossa ja hillitsee niiden huuhtoumista vesistöihin. Keväällä 2018 Rinnekari osallistui tilaisuuteen, johon oli kutsuttu nurmijärveläisiä maanviljelijöitä kuulemaan tutkittua tietoa peltojen kipsikäsittelyn hyödyistä. Samalla tarjottiin mahdollisuutta osallistua Vantaanjoen kipsihankkeeseen, jonka […]

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen toimenpiteet Mustialassa

RE-maatila |

Jukka Korhonen, Hämeen ammattikorkeakoulu Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla on 185 ha pelto ja noin 75 lehmää ja nuorkarjaa 65 eläintä. Pääosa pelloista on kivennäismaita, mutta on myös vajaa 30 multa- ja turvemaita. Meillä on vajaa 20 ha pohjavedenottamon suoja-aluetta, jossa karjalantaan ei saa levittää.  Peltoviljelyssä tuotetaan karjanrehuja nurmi, rehuviljaa sekä hernettä ja härkäpapua. Nyt on […]

 
 
DMS