Typenkierto Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla

RE-maatila |

Susanna Valtonen ja Reemu Rekola, Hämeen ammattikorkeakoulu

Mustialassa vuonna 2016 oli peltoa viljelyksessä 185 hehtaaria. Lypsylehmiä navetassa oli 80 lehmää ja 65 hiehoa sekä vasikkaa. Yhteenvedon viime vuoden kasvitaseista löydät täältä, ja Peltolohkot sivustolta voit tarkastella tarkemmin kasvikohtaisia taseita, sekä toimenpiteitä ja havaintoja lohkoilta. Virtuaalikylästä tarkastella Mustialan uuden navetan tietoja

Vuosittain Mustialan navettaan ostetaan 7276 kg typpeä ruokintaan, ja 7 kiloa turvekuivikkeena. Kotoisista rehuista ja kuivikkeesta navettaan tulee 12875 kiloa typpeä. Navetasta maidon mukana poistuu 4043 kiloa typpeä. Ternivasikoiden, myytyjen eläimien, sekä teuraseläinten mukana poistui 886 kiloa typpeä. Maidon suoramyynnin mukana poistui 266 kiloa typpeä. Navetasta arvioidaan haihtuvan typpeä 3532 kiloa, arvio perustuu ammoniakkikertoimeen Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluohjeeseen. Lantalaan navetasta päätyi 11431 kiloa typpeä, josta varaston kasvua arvioidaan olevan 3122 kiloa. Lantalasta myytiin 1504 typpikilon verran lantaa.

Lantalasta pelloille levitettiin 6805 kiloa typpeä. Ostolannoitteita käytetettiin 14771 typpikilon verran. Biologiseksi typensidonnaksi arvoitiin 2611 kiloa. Haihdunnaksi ja liukenemiseksi arvioitiin 6533 kiloa, tehden hehtaaria kohden 35 kiloa. Vuonna 2005 on arvioitu että Suomen pelloista typpeä vapautuu keskimäärin denitfrikaatiossa 17 kg, liukenemisena 15kg ja N2O päästöinä 4,1 kg per hehtaari vuodessa.  Sadossa poistui säilörehuna 12015 kiloa typpeä, sekä muuna satona, kuten viljana. 5639 kiloa typpeä.

Pilaantuneen rehun  sekä varastohävikiksi arvioitiin 1639 kiloa typpeä. Säilörehusatoa myytiin 2287 typpikilon edestä, muuta satoa myytiin 796 kilon edestä.

Ravinnetaselaskelmien haasteena oli erityisesti monien lukujen pohjautuminen arvioihin. Arvioit perustuivat aikaisempiin tutkimuksiin sekä yleisiin viitearviohin. Kasvinviljelyn typpitaselaskelmissa pystyttiin mittaaamaan satomäärät ja sadon typpipitoisuudet. Lisäksi tiedettiin lannoitteiden ja lannan mukana peltoon tulleet typpimäärät. Kuitenkin lähes täysini arvioitavaksi jäi biologinen typensidonta, maaperästä kasvin käyttöön minieralisoitunut typpi sekä maaperästä haihtunut ja liuennut typpi.

Lähteet

Antikainen R. ym. 2005. Stocks and flows of nitrogen and phosphorus in the Finnish food produktion and consumption system
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880904003299

Rajala J. 2005. Luomuviljelyn suunnittelu. Ravinnetaseet. Helsingin Yliopisto.
http://luomu.fi/tietoverkko/wp-content/uploads/sites/5/2014/12/5.3_Ravinnetaseet_190405.pdf

Ympäristöministeriö. 2010. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41550/OH1_2010_Kotielaintalouden_ymparistonsuojeluohje.pdf?sequence=1

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan ravinnetaseet

Peltolohkot

 
 
DMS