Separoinnin hyötynäkökohdat

RE-maatila |

Pasi Eskelinen ja Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Separoimalla erotetaan kuivajae erilleen lietelannasta. Perusidea on erottaa kuivajakeeseen mahdollisimman paljon ravinteita ja tehdä nesteestä ravinneköyhempää. Erityisesti fosforin osalta se onnistuukin erinomaisesti ja sillä saavutetaan merkittäviä mahdollisuuksia lantalogistiikassa.

Kun fosforin määrä nestejakeessa pienenee, sitä voi levittää peltoon enemmän forforirajoitteen puitteissa. Voi olla, että pellon typpirajoite täyttyy ensin. Separoitaessa on varauduttava siihen, että kaikelle lopputuotteelle on riittävä varastokapasiteetti. Ravinnepitoista kuivajaetta ei tarvitse levittää suuria määriä hehtaarille fosforintarpeen saavuttamiseksi. Sitä kannattaa siirtää kauemmaksikin.

Toisaalta fosforiköyhän nestejakeen voi käyttää suurempina hehtaariannoksina talouskeskuksen lähellä, jolloin sitä ei tarvitse siirtää kauas. Tämä tuottaa nopeasti säästöä siirtomatkojen lyhentymisenä. Myös kokonaistypen määrä nestejakeen mukana kasvaa (Taulukko 1).

Taulukko 1. Separoinnin keskimääräisiä muutoksia lietelannan ominaisuuksiin ja ravinnepitoisuuksiin kg/m3 ja kg/t.

 
Kuiva-aine -%  kokonais-  liukoinen-
typpi typpi fosfori
kalium
NAUDAN LIETELANTA 7,2 2,9 1,7 0,5 2,3
SEPAROITU NESTEJAE 2,8 2,5 1,7 0,35 2,1
SEPAROITU KUIVAJAE 24,8 2,2 1,1 0,53 2,4
m3-vertailu (ravinteita kuutiossa)
(700 kg/m3)
SEPAROITU KUIVAJAE 24,8 3,1 1,6 0,8 3,4
kg-vertailu (ravinteita tonnissa)
(700 kg/m3)

Lähteet: Mavi, Lantalogistiikka, YSAO (PEMO)

Kun fosforin määrä nestejakeessa pienenee, sitä voi levittää peltoon enemmän forforirajoitteen puitteissa. Voi olla, että pellon typpirajoite täyttyy ensin. Separoitaessa on varauduttava siihen, että kaikelle lopputuotteelle on riittävä varastokapasiteetti.  Ravinnepitoista kuivajaetta ei tarvitse levittää suuria määriä hehtaarille fosforintarpeen saavuttamiseksi. Sitä kannattaa siirtää kauemmaksikin.

Toisaalta fosforiköyhän nestejakeen voi käyttää suurempina hehtaariannoksina talouskeskuksen lähellä, jolloin sitä ei tarvitse siirtää kauas. Tämä tuottaa nopeasti säästöä siirtomatkojen lyhentymisenä. Myös kokonaistypen määrä nestejakeen mukana kasvaa. Kun tiedetään lannan kuiva-ainepitoisuus, voidaan tilavuuspainon avulla laskea paljonko ravinteita on tonnissa karjanlantaa (taulukko 2).

Taulukko 2. Lannan kuiva-ainepitoisuus -% ja lannan tilavuuspaino kg/m3.

 kuiva-ainepitoisuus tilavuuspaino
% kg/m3
< 15 1000
18 910
20 850
22 790
25 700
28 610
30 550
35 400
Lähde: Viljavuuspalvelu
 
 
DMS