Mikko Aalto ja Tommi Junnonaho, Oamk
Kuivikkeen päätehtävä navetoissa on imeä itseensä virtsaa ja muuta kosteutta, jolloin hygieenisyys paranee. Kuivike toimii myös pehmikkeenä eläinten maatessa ja se eristää osaltaan eläimen betonirakenteista. Vastaava tarve kuivattamiseen on myös pieneläimillä, kuten kaneilla. Tyypillisimmin navetoissa käytetään kuivikkeena puusepänteollisuudesta saatavaa kuivaa ja hienorakenteista kutterinpurua tai turvetta. Kutterinpuru on myös hyvää polttoainetta ja se on luultavasti osaltaan vaikuttanut kuivikkeiden hintojen nousuun viime vuosina. Tämä on puolestaan vaikuttanut siihen, että markkinoille on tullut uusia, vaihtoehtoisia kuivikemateriaaleja. Tarjolla on nyt mm. olki- ja ruokohelpipellettejä kuivikekäyttöön.
Pelletit ovat kuivasta, hienonnetusta raaka-aineesta pelletöintilaitteella valmistettuja puristeita. Joutuessaan tekemisiin kosteuden kanssa pelletin kiinteä rakenne muuttuu ja se hajoaa. Samalla kosteus pääsee imeytymään pelletin rakennehiukkasiin. Pellettejä voidaan valmistaa erilaisista raaka-aineista tai niiden seoksista.
Oulun Seudun Ammattiopiston Muhoksen yksikkö (OSAO Muhos) halusi kokeilla ruokohelven käyttöä kuivikkeena opetusmaatilallaan. Koe oli aluksi aikomus toteuttaa ruokohelpipelleteillä, joten pellettien valmistusta ruokohelvestä kokeiltiin Oulun Ammattikorkeakoulun Luonnonvaraosaston pelletöintilaitteistolla. Pellettejä ei lopulta kuitenkaan testattu nautojen kuivikkeena, koska epäiltiin kovien pellettien olevan ikäviä nautojen sorkkien alla. Navetassa kuivikekoe toteutettiin tästä syystä valmiilla ruokohelpisilpulla ja ruokohelpipellettien kuivikekäyttöä kokeiltiin pieneläimillä (kaneilla). Pieneläinten kuivikekokeessa päätettiin tulosten paremman yleistettävyyden takia käyttää kaupallisesti saatavilla olevia pellettejä itsetehtyjen sijaan. Kokeessa käytetyt ruokohelpipelletit (Kissa & jyrsijä HELPPI) toimitti Penerg Oy.
Kuivikekoe naudoilla
Kuivikekoe järjestettiin Osao Muhoksen yksikön opetusmaatilalla syksyllä 2018. Havainnointia tekivät tilalla töissä olevat karjanhoitajat (kolme henkilöä), jotka merkitsivät päivittäin omat havaintonsa tarkoitusta varten laadittuihin taulukoihin. Koe kesti kummallakin kuivikkeella (ruokohelpisilppu ja kutterinpuru) kaksi viikkoa. Kokeeseen valittiin nuorkarja, sillä ne olivat sopivan otollinen ja helppo havainnoitava kohde (kuva 1). Kohde-eläimiä oli noin 30 ja ne pysyivät samoina koko kokeen ajan. Eläimiä ei oltu kytketty kiinni, joten ne pääsivät vapaasti liikkumaan kokeen aikana. Pienet vasikat jätettiin pois kokeesta, koska ne olisivat voineet muuttaa havaintoja erilaisella käyttäytymisellä.
Kuva 1. Nuorkarjaa Osao Muhoksen navetassa (Kuva: Tommi Junnonaho)
Kuivikkeiden ominaisuuksia vertailtiin toisiinsa, koska kuivikkeille ei ollut mitään valmista arvomäärittelyä. Koe päätettiin aloittaa ruokohelpisilpulla (kuva 2), koska kutterinpuru (kuva 3) oli ollut käytössä jo pitkän aikaa ja sen ominaisuudet olivat hyvin tiedossa. Kuivikkeiden ominaisuuksia arvosteltiin asteikolla 1-5, jolloin arvosana 1 tarkoittaa huonoa tulosta ja 5 hyvää. Havaintoarvojen perusteella laskettiin keskiarvot kuivikkeiden ominaisuuksille. Arvioidut ominaisuudet:
- kuivikkeen pölyävyys
- kuivitustyön sujuvuus
- polvitesti (kuivikepatjan pehmeys parressa)
- imukyky
- hajun sidonta
- kuivikkeen pysyvyys parressa
- hiertymien määrä
- eläinten puhtaus
- kuivikkeen menekki (kuinka paljon kuiviketta kuluu)
- kuivikkeen syöminen
- kuivikkeen poistaminen
Kuva 2. Ruokohelpisilppua (Kuva: Tommi Junnonaho)
Kuva 3. Kutterinpurua (Kuva: Tommi Junnonaho)
Naudoilla toteutetun ruokohelpisilpun ja kutterinpurun kuivikeominaisuuksien kokeilun tulokset on esitetty taulukossa 1. Arvosanat voisivat olla hyvin erilaiset, mikäli kokeessa olisi useita eri kuivikkeita tai mikäli olisi olemassa jokin standardiarvo, johon kuivikkeita olisi voinut verrata. Kuivikkeen pölyävyys on huonompaa ruokohelpisilpulla, arvosanan ollessa 1 (eli huonoin mahdollinen), kun taas kutterinpurulla arvosana oli 5 (eli paras mahdollinen). Kuivitustyön sujuvuus oli parempaa ruokohelpisilpulla kuin kutterinpurulla (3,6 vs 2,3). Polvitestissä ruokohelpisilppu pärjäsi kutterinpurulle vielä paremmin (4,1 vs 3). Kuivikkeen imukyky oli ruokohelpisilpulla selvästi parempi (4,9 vs 2,2). Hajunsidonta oli ruokohelpisilpulla parempaa kuin kutterinpurulla, arvosanan ollessa 4,1 vs 3). Tämä oli karjanhoitajien mukaan helposti havaittu ja hyvin mieleen jäänyt asia. Myös parressa pysyminen oli ruokohelpisilpulla parempaa kuin kutterinpurulla (4,1 vs 1,6). Hiertymien määrässä ei esiintynyt eroa.
Taulukko 1. Naudoilla toteutettu kuivikekoe
Ruokohelpipelletit kanien kuivikkeena
Pelletöidyn ruokohelven kuivikeominaisuuksia kokeiltiin Osao Muhoksen yksikön pieneläinpuolella. Kokeeseen valittiin kanit. Kanit olivat omassa huoneessan (kuva 4), jolloin koe oli helppo järjestää ja tulokset olivat luotettavia. Kokeen havainnoitavia asioita tarkkaili kaksi havainnoijaa. Molemmille työ oli tuttua, jolloin havainnointi oli luotettavaa. Koska kutterinpuru oli ollut pitkään kuivikekäytössä, ruokohelpipelletin ominaisuuksia oli helppo verrata aikaisemman kuivikkeen ominaisuuksiin.
Ruokohelpipelletillä koe kesti kolme viikkoa. Havainnointitaulukkoon merkittiin viikoittain keskimääräinen tilanne. Mikäli ilmeni poikkeavuuksia, se merkittiin havaintoihin.
Kuva 4. Pellettiä laatikossa.
Ruokohelpipelletti levitettiin kuivikelaatikoihin. Kuivikelaatikoiden pituus oli noin 72 cm, leveys noin 48 cm ja syvyys noin 16 cm. Pellettiä levitettiin laatikkoon noin 5 cm paksuinen kerros (kuva 4), jonka päälle tuli noin 10 cm paksuinen kerros olkea (kuva 5). Kaneilla oli käytössä viisi kuivikelaatikkoa.
Kuva 5. Pellettejä pieneläimen kuivikelaatikon pohjalla (Kuva: Tommi Junnonaho)
Kuva 6. Olkea kuivikelaatikon päällimmäisenä kerroksena (Kuva: Tommi Junnonaho)
Kanien kuivikekokeessa havaittiin, että käytetyt ruokohelpipelletit pölysivät huomattavasti vähemmän kuin verrokkina käytetty kutterinpuru. Lisäksi ruokohelpipellettien hajunsitomis- ja imukyky olivat parempia kuin kutterinpurulla. Ruokohelpipelletit koettiin painonsa takia kevyttä kutterinpurua työläämmiksi erityisesti kuiviketta poistettaessa. Havainnot on kuvattu taulukossa 2.
Taulukko 2. Kuivikekokeet kaneilla.
