Ravinne- ja energiatehokas maatila-hankkeen kesäkurssi

RE-maatila |

 

Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeessa kesäkurssin ajalla 1.6.-31.8.2018. Teemana kurssilla oli ravinnekierron uudet teknologit. Kurssi oli tarjolla valtakunnallisessa Summersemester-kesäopintotarjonnassa kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Kesäkurssin lähiopetusviikko toteutettiin Iisalmessa Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen koulutilalla, Pemolla. Kurssille ilmoittautui 26 opiskelijaa, joista 16 suoritti kurssin.

Kurssiin sisältyi yksi laaja ryhmätehtävä, jota opiskelijat työstivät myös opettajien loma-ajan heinäkuussa. Tehtävää täydennettiin elokuussa lähiopetusjaksolla läpikäydyillä asioilla. Kurssin päätehtävän aiheena oli Ravinnekierrätyksen tehostamismahdollisuudet maatilalla. Tehtävässä opiskelijoilla oli käsiteltävänä todellinen tilakohde, jonka ravinnetehokkuutta kehitettiin. Kurssilla tutustuttiin mm. lannan separointiin ja lannan käytön tehostamismahdollisuuksiin, maan kasvukuntoon ja sen parantamiseen, ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, järven kunnostusprosessiin ja järvibiomassojen hyötykäyttöön ravinnekierrätyksessä. Lisäksi tutustuimme maissinviljelyyn osallistumalla Maissinviljely-päivään ja vierailimme Luonnonvarakeskuksella Maaningalla. Kävimme tutustumassa Maaningalla myös Valkeinen-järven kunnostukseen sekä Iisalmessa lieteurakoitsija Samppa Karjalaisen toimintaan.

Lähiviikko toteutettiin elokuussa 13.-17.8. Pemolla. Maanantain aloitimme tervetuliaiskahveilla, jonka jälkeen Piia Kekkonen Savonialta esitteli Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanketta ja sen tuloksia. Seuraavaksi Johanna Virtanen YSAOlta kertoi koulutilan toiminnasta. Johanna kertoi myös, miten sonnan pesua ja siivilöintiä voi hyödyntää ravinnetehokkuuden analysoinnissa. Opiskelijat pääsivät tutkimaan siivilöityä naudan sontaa.  Päivän päätteeksi Teija Rantala ja Sanna Antikainen luennoivat vesistöjen nykytilasta ja järvibiomassojen hyödyntämisestä ravinnekierrätyksessä.

Opiskelijat tutkimassa pestyä sontaa.

Tiistaina pääsimme tutustumaan Pemon koulutilan lannan separointilaitteistoon sekä navettaan. Pasi Eskelinen kertoi lannan käsittelystä ja separoinnin hyödyistä ravinnejakauman kohdistamisessa ja pääsimme havainnoimaan erilaisten lietteenlevitysmenetelmien vaikutuksia nurmikasvustoon. Päivän päätteeksi Teija piti alustuksen biokaasusta osana ravinnetehokkuutta -teemasta, seuraavan päivän ohjelmaan liittyen.

Lannan separaattoriin tutustuminen.

Keskiviikkona suuntasimme Maaningalle. Vierailimme Luonnonvarakeskuksella Maaningan toimipisteessä. Siellä Maarit Hyrkäs kertoi meille perustietoja Luken toiminnasta sekä lisäksi reservikaliumista ja fosforin porraskokeista säilörehulla. Ville Pyykkönen puhui rehun ja separoidun kuivajakeen käytöstä lisäsyötteinä maitotilan biokaasulaitoksessa. Mari Räty kertoi kokeista lietteen hapotukseen, maan tiivistymiseen ja lietteen sijoittamiseen liittyen. Lopuksi tutustuimme koekenttiin sekä biokaasulaitokseen. Lounaan jälkeen siirryimme Valkeinen-järven rantaan, jossa järvenkunnostushankkeen vetäjä Ari Poutiainen puhui meille hankkeen vaiheista ja havainnollisti kunnostettujen alueiden nykytilaa. Lisäksi hän kertoi, miten järvestä poistettua biomassaa on hyödynnetty maataloudessa.

Maarit Hyrkäs esittelemässä Luke Maaningan toimintaa.

Luke Maaningan biokaasulaitos.

Ari Poutiainen kertomassa Valkeinen-järven kunnostushankkeesta.

Torstai alkoi luennoilla; Teija Rantala luennoi kierrätyslannoitteista ja Pasi Eskelinen kuvaajakopterin käytöstä pellon havainnoinnissa. Luentojen jälkeen siirryimme pellon pientareelle. Osallistuimme Maissin viljely- tapahtumaan ja kävimme havainnoimassa Pemon koulutilan maissilohkoa. Pasi kertoi karjanlannan hyödyntämisestä maissin viljelyssä. Päivän päätteeksi menimme vierailemaan lieteurakoitsija Retosperän koneurakoinnin lietteenlevityskohteessa. Yrittäjä Samppa Karjalainen kertoi meille työstään ja kävimme läpi mm. rengaspaineita. Opiskelijat kyselivät urakointiin liittyvistä asioista.

Retosperän koneurakoinnin Samppa Karjalainen esittelemässä toimintaansa.

Perjantaina opiskelijat täydensivät omissa ryhmissään Ravinnekierrätyksen tehostamismahdollisuudet maatilalla-tehtävää kurssin aikana esille tulleilla asioilla. Pari viikkoa lähijakson jälkeen toteutettiin vielä ryhmätehtävän loppukoonti etäyhteydellä. Opintojakso keräsi paljon positiivista palautetta. Erityisen kiinnostavia aiheita olivat lannan separointi ja separointijakeiden hyödyntäminen ravinnetehokkaasti sekä erilaiset lietteenlevitysmenetelmät. Myös biokaasu ja maankasvukunto kiinnostivat opiskelijoita. Kesäkurssin sisällössä hyödynnettiin Savonian koordinoimien RavinneRenki ja Lantalogistiikka hankkeiden tuloksia.

 

 

 
 
DMS