Peltotaseet Koivikon opetusmaatilalla 2018

RE-maatila |

Kaija Karhunen, Oulun ammattikorkeakoulu ja Kimmo Savela, OSAO, Muhos

Vuonna 2018 peltoa oli viljelyksessä 118,58 ha (taulukko 1). Viljelyn tavoitteena on omavarainen rehuntuotanto tilan lypsylehmille ja nuorkarjalle. Rehuviljojen (ohra ja kaura) keskisato oli 2968 kg/ha (taulukko 2) ja keskimääräinen säilörehusato oli 4285 kg ka/ha (taulukko 3). Viljojen keskisato oli vähän korkeampi kuin vuosina 2016-2017, mutta säilörehusato oli alhaisempi (Pellikainen 2018).

 

 

Kasvukausi 2018 oli Muhoksella poikkeuksellisen kuiva ja lämmin (taulukko 4). Kesäkuuta lukuun ottamatta keskilämpötila oli selvästi korkeampi kuin vertailukaudella ja sademäärä oli kesäkuuta lukuun ottamatta huomattavasti pienempi kuin vertailukaudella 2018-2010 (Pirinen ym. 2012).

 

Lannoituksessa käytettiin sekä tilan omaa kuivike- ja lietelantaa että väkilannoitteita. Viljojen peltotaseissa oli huomattavia eroja eri lohkojen välillä; kahdella lohkolla typpitase oli positiivinen ja kahdella negatiivinen (kuvio 1). Fosfori- ja kaliumtaseet olivat pääasiassa negatiivisia. Vain Korpi 4A -lohkolla ne olivat positiivisia. Ravinnetaselaskennassa ei otettu huomioon syksyllä 2017 sadonkorjuun jälkeen levitettyä karjanlantaa, mikä vaikuttanee laskentatuloksiin.

Säilörehulohkolla Korpi 5A oli korkein satotaso (7582,50 kg ka/ha). Tämä näkyi myös negatiivisina ravinnetaseina (kuvio 2).  Lohkolla oli melko korkea typpilannoitustaso (176 kg N/ha). Kaliumlannoitusta ja karjanlantaa lohkolla ei käytetty ollenkaan.

Säilörehulohkolla Korpi 2 satotaso oli 3967,50 kg ka/ha ja ravinnetaseet olivat positiiviset. Typpilannoitustaso oli 182,80 kg/ha, mutta noin kolmasosa typestä annettiin lietelantana kesäkuun loppupuolella ensimmäisen säilörehusadon jälkeen. Lietelanta levitettiin letkulevittimellä maan pinnalle ja heinäkuun kuivan ja lämpimän kauden aikana ravinteet eivät todennäköisesti kulkeutuneet maahan kasvien käyttöön.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Viljojen typpitase oli keskimäärin negatiivinen, mutta säilörehun positiivinen. Säilörehunurmi ei pystynyt täysin hyödyntämään lietelannan typpeä todennäköisesti kasvukauden 2018 kuivuudesta johtuen. Fosforitase oli hieman negatiivinen lähes kaikilla lohkoilla. Viljojen kaliumlannoitus oli keskimäärin tasapainossa, mutta säilörehunurmien kaliumlannoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota lohkokohtaisesti. Lietelannan hyödyntämistä voidaan tilalla tehostaa hankkimalla tehokas lietelannan sijoituslaitteisto, joka sijoittaa lannan maaperään kasvien juuriston ulottuville.

LÄHTEET

Pellikainen, E. 2018. Ravinnetaseet maatilan ravinnetehokkuuden kehittämisvälineenä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 2.12.2018. https://www.theseus.fi/handle/10024/141027

Pirinen P., Simola H., Aalto J., Kaukoranta J-P., Karlsson P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. Ilmatieteen laitos. Raportteja 2012:1. Viitattu 2.12.2018. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/35880

 
 
DMS