Peltosalmen koetila 2017: Karjanlannan levitysajankohdan vaikutus ohralla

RE-maatila |

Peltosalmen tilalla viljeltiin suojaviljana monitahoista Kaarle ohraa sekä nurmen siementä. Havaintolohko on yhteinen Hankkijalle ja Savonia-ammattikorkeakoulun Lantalogistiikka-hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on selvittää karjanlannan levitysajankohdan vaikutuksia ohran viljelyssä.

Lohkon kaikki koejäsenet saivat karjan lietettä syksyllä 2016 noin 20 t/ha.  Havaintolohko jaettiin neljään eri havaintolohkoon, jotka saivat seuraavanlaiset lannoitukset (kuva 1):

1)  Lannoitteena kylvön yhteydessä YaraBela Suomensalpietari (27-0-1)   300 kg/ha

2) Lannoitteena kylvön yhteydessä 180 kg/ha YaraBela Suomensalpietaria (27-0-1) ja separoitua nestejaetta 40 tn/ha noin  5 cm oraalle

3) Lannoitteena kylvön yhteydessä 180 kg/ha YaraBela Suomensalpietaria (27-0-1). Separoitu nestejaetta 40 tn/h noin 15 cm oraalle

4) Lannoitteena kylvön yhteydessä 180 kg/ha YaraBela Suomensalpietaria (27-0-1). Separoitu nestejaetta 40 tn/h noin 25 cm oraalle

Kokeen eri käsittelyt ja lietteen levitysajankohta. Lisäksi lohkolla suoritettiin rikkakasvintorjunta, korrenvahvistus ja tautitorjunta heinäkuun alussa (kuvan pohja: maanmittauslaitos).

 

Koelohkoilla käytettiin lannoitteena Peltosalmen tilan omaa separoitua nestejaetta. Separoidun nestejakeen kokonaistyppipitoisuus on 2,2 kg/t, liukoista typpeä 1,2 kg/t, fosforia 0,33 kg/t ja kaliumia 1,9 kg/t.

 

 

Nestejae levitettiin letkulevittimellä.Kevät ja alkukesä oli Peltosalmella kolea ja kuiva.
Kuvan ottanut Jarkko Partanen 23.6.2017

Kasvustohavainnot

Kokeen aikana on mitattu kasvuston typen pitoisuutta ja klorofyllipitoisuutta HAD-YL6 Chlorophyll metermittarilla. 13.7.2017 mitatuissa tuloksissa typpipitoisuus vaihteli vähän eri lohkojen välillä. Kasvustot olivat silloin lippulehtivaiheessa, mutta tähkä ei ollut vielä esillä. Typpeä oli kasvustoissa 13-14 mg/g ja SPAD-arvot vaihtelivat välillä 33-36. Optimi SPAD ohralla on kyseisellä kasvuasteella 40.

Toinen mittaus tehtiin 31.7. 2017. Tehtyjen mittausten typpiarvot olivat keskimäärin 16,6 -17,6 g/mg ja SPAD-arvot olivat 44-47 välillä. Kasvusto oli tähkällä ja heilimöinti oli suurimmaksi osin ohi ja jyvän täyttyminen aluillaan.  Ohrakasvuston kriittinen  SPAD on tähkävaiheessa 44 ja optimi 50.

 

Klorofyllimittarilla voi mitata muun muassa lehden typpipitoisuutta sekä lehtivihreäpitoisuutta. Kuvan ottanut Piia Kekkonen.

HAD-YL6 Chlorophyll mittari

Kokeessa käytettiin klorofyllimittaria, joka mittaa lehden typpipitoisuuden (mg/g, lämpötilan ja lehden lehtivihreäpitoisuuden (SPAD). Mittaus tehdään kasvuston ylimmistä lehdistä ja tulos saadaan suoraan näytölle. Tulosten avulla voi tehdä päätöksiä kasvuston typpilannoituksen onnistumisesta sekä mahdollisen lisälannoituksen tarpeesta. Lisäksi tulosten avulla voi päätellä kasvuston kuntoa, sillä mahdolliset kasvistressit vähentävät muun muassa lehden lehtivihreäpitoisuutta.

Ohralohko heinäkuun lopussa. Kuvan ottanut Jarkko Partanen

Satotulokset

Ohralohko puitiin lokakuun alkupuolella. Keskimääräinen kuiva-ainesato oli kokeessa 3300 kg/ha. Sadosta tehtiin laatuanalyysit ja sadon laadussa oli eri käsittelyjen välillä vähän eroa. Lohko tulee kasvamaan vuonna 2018 nurmea.

 

 
 

Peltosalmen koetila 2017: Karjanlannan levitysajankohdan vaikutus ohralla

RE-maatila |

Peltosalmen tilalla viljeltiin suojaviljana monitahoista Kaarle ohraa sekä nurmen siementä. Havaintolohko on yhteinen Hankkijalle ja Savonia-ammattikorkeakoulun Lantalogistiikka-hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on selvittää karjanlannan levitysajankohdan vaikutuksia ohran viljelyssä.

Lohkon kaikki koejäsenet saivat karjan lietettä syksyllä 2016 noin 20 t/ha.  Havaintolohko jaettiin neljään eri havaintolohkoon, jotka saivat seuraavanlaiset lannoitukset (kuva 1):

1)  Lannoitteena kylvön yhteydessä YaraBela Suomensalpietari (27-0-1)   300 kg/ha

2) Lannoitteena kylvön yhteydessä 180 kg/ha YaraBela Suomensalpietaria (27-0-1) ja separoitua nestejaetta 40 tn/ha noin  5 cm oraalle

3) Lannoitteena kylvön yhteydessä 180 kg/ha YaraBela Suomensalpietaria (27-0-1). Separoitu nestejaetta 40 tn/h noin 15 cm oraalle

4) Lannoitteena kylvön yhteydessä 180 kg/ha YaraBela Suomensalpietaria (27-0-1). Separoitu nestejaetta 40 tn/h noin 25 cm oraalle

Kokeen eri käsittelyt ja lietteen levitysajankohta. Lisäksi lohkolla suoritettiin rikkakasvintorjunta, korrenvahvistus ja tautitorjunta heinäkuun alussa (kuvan pohja: maanmittauslaitos).

 

Koelohkoilla käytettiin lannoitteena Peltosalmen tilan omaa separoitua nestejaetta. Separoidun nestejakeen kokonaistyppipitoisuus on 2,2 kg/t, liukoista typpeä 1,2 kg/t, fosforia 0,33 kg/t ja kaliumia 1,9 kg/t.

 

 

Nestejae levitettiin letkulevittimellä.Kevät ja alkukesä oli Peltosalmella kolea ja kuiva.
Kuvan ottanut Jarkko Partanen 23.6.2017

Kasvustohavainnot

Kokeen aikana on mitattu kasvuston typen pitoisuutta ja klorofyllipitoisuutta HAD-YL6 Chlorophyll metermittarilla. 13.7.2017 mitatuissa tuloksissa typpipitoisuus vaihteli vähän eri lohkojen välillä. Kasvustot olivat silloin lippulehtivaiheessa, mutta tähkä ei ollut vielä esillä. Typpeä oli kasvustoissa 13-14 mg/g ja SPAD-arvot vaihtelivat välillä 33-36. Optimi SPAD ohralla on kyseisellä kasvuasteella 40.

Toinen mittaus tehtiin 31.7. 2017. Tehtyjen mittausten typpiarvot olivat keskimäärin 16,6 -17,6 g/mg ja SPAD-arvot olivat 44-47 välillä. Kasvusto oli tähkällä ja heilimöinti oli suurimmaksi osin ohi ja jyvän täyttyminen aluillaan.  Ohrakasvuston kriittinen  SPAD on tähkävaiheessa 44 ja optimi 50.

 

Klorofyllimittarilla voi mitata muun muassa lehden typpipitoisuutta sekä lehtivihreäpitoisuutta. Kuvan ottanut Piia Kekkonen.

HAD-YL6 Chlorophyll mittari

Kokeessa käytettiin klorofyllimittaria, joka mittaa lehden typpipitoisuuden (mg/g, lämpötilan ja lehden lehtivihreäpitoisuuden (SPAD). Mittaus tehdään kasvuston ylimmistä lehdistä ja tulos saadaan suoraan näytölle. Tulosten avulla voi tehdä päätöksiä kasvuston typpilannoituksen onnistumisesta sekä mahdollisen lisälannoituksen tarpeesta. Lisäksi tulosten avulla voi päätellä kasvuston kuntoa, sillä mahdolliset kasvistressit vähentävät muun muassa lehden lehtivihreäpitoisuutta.

Ohralohko heinäkuun lopussa. Kuvan ottanut Jarkko Partanen

Satotulokset

Ohralohko puitiin lokakuun alkupuolella. Keskimääräinen kuiva-ainesato oli kokeessa 3300 kg/ha. Sadosta tehtiin laatuanalyysit ja sadon laadussa oli eri käsittelyjen välillä vähän eroa. Lohko tulee kasvamaan vuonna 2018 nurmea.

 

 
DMS