Opetusmaatila Koivikon peltotaseet

RE-maatila |

Kaija Karhunen, Oulun ammattikorekakoulu ja Elsi Pellikainen, OSAO

Vuonna 2016 OSAO Koivikon opetusmaatilalla oli viljelyksessä 120 hehtaaria peltoa. Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja viljelyn tavoitteena on omavarainen rehuntuotanto.

Koulutilan peltolohkot sijaitsevat navetan läheisyydessä Muhoksen Matokorvessa. Peltotaselaskennassa on ollut mukana tilan 14 lohkoa.

Viljelykierrossa on ollut vuonna 2016 viljat (Marika-kaura ja Bragge-ohra) ja nurmi.

Koulutilan peltolohkojen maalajit ovat pääasiassa rm HHt ja KHt.

Satoa on vuonna 2016 saatu seuraavasti.

 

 

Peltotaseet kasvilajeittain ja lohkoittain 2016

Typpitaseet olivat pääasiassa positiivisia ja vaihtelivat maksimi 72 ja minimin -0,1 kg/ha välillä.

Fosforitaseet olivat maltillisia ja vaihtelivat maksimi 5 kg/ha ja -23kg/ha välillä. Keskimäärin peltomaan fosforiluvut ovat tyydyttävällä tai hyvällä tasolla, johtuen säännöllisestä karjanlannan käytöstä.

Kaliumtaseet olivat negatiivisia. Ne vaihtelivat maksimi -6 kg/ha ja minimin -173 kg/ha välillä.

Säilörehu

Viljat

 

Laitumet

 

Tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä

Viljojen satotaso vuonna 2016 oli alhainen mm. sääolosuhteista ja muutamien vaihtomaiden heikosta peruskunnosta johtuen. Koivikossa viljoja käytetään nurmien perustamisessa suojakasveina.

Säilörehunurmien ja laitumien satotaso, ravinteiden vapautuminen karjanlannasta sekä ravinteiden pidättyminen runsasmultaiseen maahan ovat tekijöitä, joiden arviointi on haasteellista. Annettujen ravinteiden ja poistuneiden ravinteiden erotukseen vaikuttavat monet tekijät, joten laskentatuloksia ei voida pitää tarkkoina vaan lähinnä suuntaa antavina. Ravinnetaseiden seuraaminen tila- ja lohkokohtaisesti useampana peräkkäisenä vuonna antaa paremmat mahdollisuudet peltojen ravinnetalouden suunnitteluun.

 
 
DMS