Penetrometri on työväline maan tiiviyden mittaamiseen. Sillä saadaan mitattua maan kovuutta (mekaanista vastusta, MPa) ja näin ollen saadaan selvitettyä, kuinka tiivis peltomaa on ja kuinka syvälle tiiviys ulottuu.

Teimme Tuorlassa maatalousalan perustutkinnon 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden kanssa ryhmätyönä maan tiiviysmittauksia. Tiiviysmittauksilla oli tarkoitus selvittää maan tiiviys viidellä eri lohkolla. Mittaukset tehtiin kahdella nurmilohkolla ja kolmella lohkolla, joista oli aiemmin syksyllä puitu vilja. Mittauksia tehtiin eri puolilla lohkoja, jotta saatiin mahdollisimman kattava kuva maan tiiviydestä.

Teimme tiiviys- eli penetrometrimittaukset käytössämme olleella Dickey-John – penetrometrillä. Kyseisen tiiviysmittarin työntöpiikissa on syvyydet merkitty 7,5 cm välein. Lohkot, joilla mittaukset tehtiin, olivat

• Etu-Puimala
• Kesäläinen
• Vehmaa
• Kinnari
• Taka-Karppa

Teimme mittaukset 1.10.2018. Maa oli silloin sopivan kosteaa, sillä vettä oli satanut juuri edellisenä päivänä. Havainnoimme tiiviysmittarissa erityisesti sitä kohtaa, jossa mittari menee punaiselle eli maan tiiviystilanne heikoksi (300 psi tai yli).

• Etu-Puimala on nurmilohko, jolla on pysyvä nurmi. Lohkon maalaji on runsasmultainen hiuesavi, rm HeS. Lohko toimii aina kesäkuussa Tuorlassa järjestettävän Tractor Pulling – vetokisan paikoitusalueena. Muutoin lohkolta kerätään nurmi Tuorlan Hereford-karjalle. Koska lohkolla on runsasta ajoliikennettä aina yhtenä viikonloppuna vuodesta, oli arvattavissa, että varsinkin lohkon pääajoliittymän kohdalta maa on hyvin tiivistynyt. Etu-Puimalassa ajoliittymän kohdalla mittari painui punaiselle jo työntöpiikin ensimmäisen uran kohdalla. Näin ollen kova maakerros tuli vastaan jo alle 8 cm:ssä. Kauempana lohkolla mittari meni punaiselle noin 20 cm syvyydessä.

• Kesäläinen on Tuorlan uusin lohko, joka on ollut meillä viljelyssä vasta yhden kasvukauden. Lohkon maalaji on runsasmultainen hiuesavi, rm HeS. Kasvukautena 2018 siinä kasvoi kevätvehnää. Teimme mittaukset keskellä lohkoa, kaukana ajoliittymästä. Tuntuma maan tiiviydestä oli heti eri luokkaa kuin Etu-Puimalassa. Maa tuntui rakenteeltaan pehmeämmältä ja kuohkeammalta ja tiiviys penetrometrin mukaan alkoikin monessa kohdassa vasta noin 30 cm kohdalla. Toki vaihtelua löytyi myös lohkon sisällä, tiiviimmissä kohdissa kasvuolosuhteet menivät heikoksi n. 20 cm kohdalla.

• Vehmaan maalaji on erittäin runsasmultainen hiuesavi, erm HeS. Vehmaassa kasvoi sekä kasvukaudella 2017 että 2018 kevätvehnää. Lohkon keskellä oli vuonna 2017 sokerijuurikasta ja 2018 maissia, mutta tiiviyskokeet otettiin reuna-alueilta, joissa kasvoi vehnä. Penetrometrillä mitattaessa mittari meni punaiselle noin 23 – 27 cm välillä.

• Kinnari-lohkolla maalaji on runsasmultainen hiuesavi, rm HeS. Kinnarissa kasvoi kasvukaudella 2018 nurmi, joka oli kylvetty 2017 samaan aikaan ohran kanssa. Esikasvina oli siis ohra. Mittaukset tehtiin lohkon yläpäässä. Kinnarissa mittari meni punaiselle 26-30 cm kohdalla.

• Taka-Karpassa kasvoi vuonna 2017 syysruis ja vuonna 2018 ohra. Taka-Karpan maalaji on runsasmultainen hiuesavi, rm HeS. Mittaukset tehtiin melko keskellä lohkoa. Mittari meni heikkojen kasvuolosuhteiden puolelle noin 26-27 cm kohdalla.

Johtopäätökset

Penetrometrillä voidaan helposti mitata peltomaan tiiviyttä eri lohkoilla ja vertailla lohkojen tuloksia keskenään. Penetrometrillä saadaan selville mm. kuinka pahasti ja millä syvyydellä maa on tiivistynyt. Näin ollen voidaan tehdä päätelmiä millä tavalla tiivistyneitä lohkoja olisi parasta muokata ja mitä tiivistymille voidaan tehdä.

Pohdimme yhdessä opiskelijoiden kesken mistä maan tiivistyminen johtuu ja kuinka sitä voisi ehkäistä. Pohdimme myös keinoja tiivistyneen maan ennallistamiseksi. Totesimme myös, että Tuorlan viidellä tutkitulla lohkolla kaikissa on tiivistymiä. Paras tilanne on Kesäläinen – lohkolla.

Penetrometrimittaus ei kuitenkaan kerro maan rakenteesta tiivistymistä enempää. Perinteinen lapiodiagnoosi on hyvä ja helposti toteutettava tapa selvittää maan kasvukuntoa. Parhaiten maan kasvukunnosta, rakenteesta ja tiiviydestä saa käsityksen, jos havainnointiin pystyy yhdistämään sekä lapiodiagnoosin että penetrometrimittaukset. Näin maan rakennetta pystyy havainnoimaan laajemmin ja kattavammin. Mittauksia ja testejä kannattaa tehdä säännöllisesti sekä ennen että jälkeen parantavien toimenpiteiden. Näin saadaan selville miten maan rakenne kehittyy.

Niina Haario, Livia