Naudan lietelannan ravinnepitoisuus ja sen merkitys lannoituksen suunnittelussa

RE-maatila |

Kaija Karhunen (lehtori) ja Heikki Leppävuori (agrologiopiskelija),  Oulun ammattikorkeakoulu

Oulun ammattikorkeakoulun LAURA -hankkeessa (Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi) tutkittiin naudan lietelannan ravinnepitoisuutta lypsykarjatiloilla Reisjärvellä, hankkeen pilottialueella. Lantanäytteet otettiin 13 lietesäiliöstä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa touko-kesäkuussa 2017. Lanta-analyysit (Lanta2-analyysit) tehtiin Suomen Ympäristöpalvelun laboratoriossa Oulussa. Lantanäytteistä analysoitiin pääravinteet, kuiva-ainepitoisuus sekä useita hivenravinteita (Taulukko 1). Lisäksi taulukossa ovat naudan lietelannan taulukkoarvot, jotka ovat peräisin Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdoista niiltä osin kuin ne sitoumusehdoissa on mainittu. Muilta osin arvot on otettu Suomen Ympäristöpalvelun pitkäaikaisista keskiarvoista.

Taulukossa 1 on punaisella värillä korostettu alhaisimmat pitoisuudet ja vihreällä korkeimmat pitoisuudet ja väritys vaalenee samalla kun pitoisuus alenee. Ravinnepitoisuuksissa oli suuria eroja sekä eri tilojen että saman tilan eri säiliöiden välillä. Lietesäiliön 6 kuiva-ainepitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin muiden säiliöiden ja myös ravinnepitoisuudet ovat selvästi alhaisempia. Vain kahdessa säiliössä kuiva-ainepitoisuus oli yhtä korkea kuin taulukkoarvo (8,1 %). Samoin vain kahdessa säiliössä liukoinen typpi ylitti taulukkoarvon. Kuudessa säiliössä lietteen fosforipitoisuus oli korkeampi kuin taulukkoarvot. Hivenravinteiden määrissä oli myös huomattavia eroja eri säiliöiden välillä.

Taulukossa 2 on analyysituloksia tilan nro 1 kolmesta eri säiliöstä. Ravinnepitoisuuksissa on selviä eroja varsinkin säiliön 1 ja säiliön 3 välillä. Säiliö 3 sijaitsee kauimpana navettarakennuksesta, jolloin siinä säilytetään lantaa pisimpään, ja sen pitoisuuksiin vaikuttavat sekä sadevedet että typen haihtuminen. Fosfori ja kalium eivät ole haihtuvia ravinteita, joten niiden pitoisuuksia pienentävät lähinnä siirtoajojen ja varastoinnin aikana kertyvät sadevedet.

Taulukossa 3 kuvataan tilannetta, jossa lietelantaa levitetään 40 m3/ha ravinnepitoisuuksiltaan erilaisista säiliöistä. Säiliö 1 ja 3 ovat em. tilan 1 säiliöitä. Etenkin säiliön 3 ja taulukkoarvojen väliset erot ravinteiden määrissä ovat huomattavat.

YHTEENVETO

Lanta-analyysien tuloksista voidaan päätellä, että sade – ja pesuvesien pääsy säiliöön, varastointiaika ja ruokinta vaikuttavat huomattavasti lannan ravinnepitoisuuksiin. Koska lannan ravinnepitoisuuksissa on suuria eroja eri säiliöiden välillä, tilan kannattaa aina teettää lanta-analyysit jokaisesta tilan säiliöstä.

Jos käytetään taulukkoarvoja voi lannan levitysmäärä jäädä ravinnetarpeeseen verrattuna liian pieneksi, ja siten pellon maksimaalinen satopotentiaali jäädä hyödyntämättä. Kun tiedetään eri säiliöiden sisältämän lannan ravinnepitoisuudet, voidaan lannan käyttö suunnitella tarkoituksenmukaisesti ja peltolohkojen viljavuusanalyysien tulokset huomioiden.

 
 
DMS