Kuopion Maaningan Valkeisenjärven kunnostus 2017

RE-maatila |

Kuopion Maaningan Valkeisenjärven kunnostus 2017

 

Valkeisenjärvellä, Kuopiossa pidettiin Ruovikot Ruotuun tapahtuma 18.7.2017.  Tapahtuman aikana käytiin läpi Kuopion Maaningan Kinnulanlahden ja Käärmelahden Valkeisenjärven kunnostushankkeen kulkua sekä pohdittiin vesiensuojeluun liittyviä asioita. Valkeisjärven kunnostushanke on saanut rahoitusta vuosille 2016 – 2017 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (POSELY-keskus) ja talkootyörahaa vuodelle 2016 -2017 Kuopion kaupungilta. Tapahtuma järjestettiin Savonia ammattikorkeakoulun RavinneRenki-hankkeen ja Tavinsalmen kalastusalueen osakaskuntien yhteistyönä.

Ari Poutiainen toimii Valkeisenjärven kunnostushankkeen vastuuhenkilönä ja hän kertoi tapahtumassa hankkeen eri vaiheista:

”Vesiensuojeluhankkeen on mahdollistanut hankerahoitukset, vapaaehtoiset talkootyöntekijät sekä yhteistyö urakoitsijoiden kanssa. Hankkeen suunnitelmallisuus ja töiden organisointi ovat tärkeitä, jotta työt sujuvat ja hankkeen tavoitteet saadaan täytettyä.

Kesän 2017 aikana on tehty tehokalastusta sekä rantoja on ylläpitoniitetty kasvibiomassasta. Niitoilla veden virtausta on saatu lisättyä ja tänä kesänä niittoa tehdään 3 hehtaarin alueelta. Biomassa kootaan vedestä ja rantautetaan rannalle niiton jälkeen.

Järvestä saatua biomassaa ja kaloja on käytetty muun muassa maan parannusaineena. Käsittelyjäännöstä on tehty muun muassa karjanlannasta ja kalasta ja sitä voidaan levittää pelloille. Kokemukset käsittelyjäännöksen hyödyntämisestä osana maan parannusainetta ovat olleet hyviä. Tehokalastuksesta saatua kalaa on käytetty lisäksi kotitarvekäytössä, nuorten biologian perusopetusopetuksessa, korkeakoulun tutkimuskäytössä, koirien lisäruokana ja virallisilla pienpetojen haaskoilla.  Kalalannoitetut perunat ovat olleet rutottomia ja porkkanat kasvaneet suuriksi. Makuhaittoja ei ole esiintynyt juureksissa.

Särkivaltainen kalakanta on alkanut muuttua ja järvessä on tavattu jo enemmän muun muassa ahvenia. Tehokalastus sekä petokalojen istutus näyttäisi vaikuttavan särkivaltaiseen kalakantaan. ”

Syksyllä tehdään Lamposaaren väylällä pienimuotoinen alle 500 kiintokuutiometrin ruoppaus veden virtauksen lisäämiseksi. Siltasalmen ja Petäjäsaaren väylillä tehdään vesikasvillisuuden juuriston haraukset. Harauksella on pitkäaikainen vaikutus virtauspaikkojen umpeen kasvun estämiseksi.
Hanketyö Valkeisenjärvellä jatkuu ainakin vuoden 2018 asti. Kalastus jatkuu vuoden 2018 jälkeen hoitokalastuksena.

Valkeisenjärvellä osa vesistöstä on matalaa, mikä lisää vesistön riskiä rehevöityä.
Valkeisjärven vesistön kasvillisuus on paikoitellen rehevää ja runsasta.

 

Jani Paukkonen ja Miisa Tavaststjerna keräsivät näytteitä vesikasvillisuudesta. Näytteillä tutkitaan järvikasvillisuuden biokaasupotentiaalia.

 

Vesikasvibiomassan niittoa. Niitolla saadaan poistettua biomassaa järvestä ja samalla maisema avartuu.

 

 

Blogin kirjoitti Piia Kekkonen

 
 

Kuopion Maaningan Valkeisenjärven kunnostus 2017

RE-maatila |

Kuopion Maaningan Valkeisenjärven kunnostus 2017

 

Valkeisenjärvellä, Kuopiossa pidettiin Ruovikot Ruotuun tapahtuma 18.7.2017.  Tapahtuman aikana käytiin läpi Kuopion Maaningan Kinnulanlahden ja Käärmelahden Valkeisenjärven kunnostushankkeen kulkua sekä pohdittiin vesiensuojeluun liittyviä asioita. Valkeisjärven kunnostushanke on saanut rahoitusta vuosille 2016 – 2017 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (POSELY-keskus) ja talkootyörahaa vuodelle 2016 -2017 Kuopion kaupungilta. Tapahtuma järjestettiin Savonia ammattikorkeakoulun RavinneRenki-hankkeen ja Tavinsalmen kalastusalueen osakaskuntien yhteistyönä.

Ari Poutiainen toimii Valkeisenjärven kunnostushankkeen vastuuhenkilönä ja hän kertoi tapahtumassa hankkeen eri vaiheista:

”Vesiensuojeluhankkeen on mahdollistanut hankerahoitukset, vapaaehtoiset talkootyöntekijät sekä yhteistyö urakoitsijoiden kanssa. Hankkeen suunnitelmallisuus ja töiden organisointi ovat tärkeitä, jotta työt sujuvat ja hankkeen tavoitteet saadaan täytettyä.

Kesän 2017 aikana on tehty tehokalastusta sekä rantoja on ylläpitoniitetty kasvibiomassasta. Niitoilla veden virtausta on saatu lisättyä ja tänä kesänä niittoa tehdään 3 hehtaarin alueelta. Biomassa kootaan vedestä ja rantautetaan rannalle niiton jälkeen.

Järvestä saatua biomassaa ja kaloja on käytetty muun muassa maan parannusaineena. Käsittelyjäännöstä on tehty muun muassa karjanlannasta ja kalasta ja sitä voidaan levittää pelloille. Kokemukset käsittelyjäännöksen hyödyntämisestä osana maan parannusainetta ovat olleet hyviä. Tehokalastuksesta saatua kalaa on käytetty lisäksi kotitarvekäytössä, nuorten biologian perusopetusopetuksessa, korkeakoulun tutkimuskäytössä, koirien lisäruokana ja virallisilla pienpetojen haaskoilla.  Kalalannoitetut perunat ovat olleet rutottomia ja porkkanat kasvaneet suuriksi. Makuhaittoja ei ole esiintynyt juureksissa.

Särkivaltainen kalakanta on alkanut muuttua ja järvessä on tavattu jo enemmän muun muassa ahvenia. Tehokalastus sekä petokalojen istutus näyttäisi vaikuttavan särkivaltaiseen kalakantaan. ”

Syksyllä tehdään Lamposaaren väylällä pienimuotoinen alle 500 kiintokuutiometrin ruoppaus veden virtauksen lisäämiseksi. Siltasalmen ja Petäjäsaaren väylillä tehdään vesikasvillisuuden juuriston haraukset. Harauksella on pitkäaikainen vaikutus virtauspaikkojen umpeen kasvun estämiseksi.
Hanketyö Valkeisenjärvellä jatkuu ainakin vuoden 2018 asti. Kalastus jatkuu vuoden 2018 jälkeen hoitokalastuksena.

Valkeisenjärvellä osa vesistöstä on matalaa, mikä lisää vesistön riskiä rehevöityä.
Valkeisjärven vesistön kasvillisuus on paikoitellen rehevää ja runsasta.

 

Jani Paukkonen ja Miisa Tavaststjerna keräsivät näytteitä vesikasvillisuudesta. Näytteillä tutkitaan järvikasvillisuuden biokaasupotentiaalia.

 

Vesikasvibiomassan niittoa. Niitolla saadaan poistettua biomassaa järvestä ja samalla maisema avartuu.

 

 

Blogin kirjoitti Piia Kekkonen

 
DMS