Kiinteitä biopolttoaineita ovat mm. polttopuu, briketit, pelletit, puuhake ja -murske, kuori, sahanpuru, kutterinlastut, energiajyvät, oliivikivet jne. Bioenergia ei lisää hiilidioksidipäästöjä pitkän aikavälin tarkastelussa, sillä kiinteiden biopolttoaineiden poltossa vapautuva hiili sitoutuu uudelleen kasvavaan biomassaan. Yleisimpiä tiloilla käytettäviä kiinteitä puupolttoaineita ovat metsähake ja klapi/pilke. Puun osuutta on viime vuosina pyritty kasvattamaan ilmastotavoitteiden vuoksi. Puuhakkeen polttoa on lisännyt myös uusien polttotekniikoiden yleistyminen. Olki on merkittävin maatalouden sivutuotteista, jota voidaan käyttää energiantuotantoon. Oljen puristaminen pelleteiksi parantaa sen energiatehokkuutta ja helpottaa logistiikka. Paikallisesti esim. järviruoko, ruokohelpi ja kaislat voivat olla raaka-aineena rakeisessa biopolttoaineessa.

SFS-EN ISO 16559 Kiinteät biopolttoaineet. Terminologia, määritelmät ja kuvaukset 1. painos, 2014.

Energiatehokkaasti.fi: Bioenergia
Energiatehokkaasti.fi: Energiavarat ja hankinta
Energiatehokkaasti.fi: Energiayrittäjyys

Puun tuorepoltto

Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puupolttoaineet ovat Suomen tärkein uusiutuvan energian lähde. Niiden osuus valtakunnan energiankulutuksesta oli vuonna 2015 noin 26 ...
Lue Lisää

Kesällä aurinkoenergiaa ja talvella haketta lämmöntuotantoon -Biotalousinstituutin kampuksen lämmitysjärjestelmät – puuta ja aurinkoa

Hannu Vilkkilä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lämmitysratkaisujen lähtökohtana on samassa pihapiirissa olevat lämpökeskus, kuivuri ja Biotalousinstituutin päärakennus, jotka on yhdistetty toisiinsa lyhyellä ...
Lue Lisää

Pilkkeet ja klapit lämmöntuotannossa

Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pientaloissa samoin kuin maatalojen päärakennuksissa käytetään pilkkeitä yleisesti Suomessa  takoissa, leivinuuneissa ja saunoissa. Muun muassa klapien ...
Lue Lisää

Yleistä kiinteistä biopolttoaineista

Yleisimpiä tiloilla käytettäviä kiinteitä puupolttoaineita ovat metsähake ja klapi/pilke. Puun osuutta on viime vuosina pyritty kasvattamaan ilmastotavoitteiden vuoksi. Puuhakkeen polttoa ...
Lue Lisää

Metsähake lämmöntuotannossa

Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Energiapuun hankinta Puu on kotimainen, taloudellinen energialähde, jota on saatavissa Suomessa runsaasti. Puu on myös ympäristöystävällinen ...
Lue Lisää

Oljesta lämpöenergiaa maatiloille

Riina Lahtomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suomi kuuluu johtaviin maihin uusiutuvien energianlähteiden käytössä. Tärkeimpiä uusiutuvan energian muotoja Suomessa ovat bioenergia, vesivoima, tuulivoima, ...
Lue Lisää

Lämpöä oman pellon oljista

Riina Lahtomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Teemu Väli-Torala isännöi viljatilaa Ilmajoen Pojanluomalla. Vuoden 2013 lopulla tilalle hankittiin kokopaalikattilalla varustettu tanskalaisen Faustin valmistama ...
Lue Lisää

Rapsin olki lämmittää Kortesmäen tilan broilerihalleja

Riina Lahtomäki ja Juha Tiainen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Veljekset Jaakko ja Jussi Kortesmäki kasvattavat sikoja ja broilereita Ilmajoella ja Seinäjoella. Pelloilla ...
Lue Lisää

JA DÅ -Novia Västankvarn Gårdin kestävät energiaratkaisut

Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Energia- ja ravinnetehokas koulutila -hankkeessa yhtenä osaprojektina on vertailla ja kehittää energia- ja kustannustehokkaita kiinteitä biopolttoaineita ...
Lue Lisää

CASE: JAMK- Biotalousinstituutin kampuksen lämmitysjärjestelmät – puuta ja aurinkoa

Energia – ja ravinnetehokas koulutila- hankkeessa yhtenä osaprojektina on vertailla ja kehittää energia- ja kustannustehokkaita kiinteitä biopolttoaineita käyttäviä lämmitysjärjestelmiä kahdeksan ...
Lue Lisää