Levitysmenetelmät ja etävarastot

RE-maatila |

Pasi Eskelinen ja Jarkko Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Vetoletkulevityksen yksi merkittävimmistä eduista on pieni pintapaine pellolla levityksen aikana. Levikepyörät traktorissa eivät myöskään haittaa levitystä kuten hinattavan vaunun kanssa kääntyessä. Taka-akselille kohdistuu levittimen massa ja letkun vetämisestä aiheutuva vetovastus. Käytännössä täyden lietevaunun rasitus on suurempi ja vaunun renkaiden paine jää kokonaan pois. Kuvassa 1 käytetyssä traktorissa oli yli […]

Naudan lietelannan ravinnepitoisuus ja sen merkitys lannoituksen suunnittelussa

RE-maatila |

Kaija Karhunen (lehtori) ja Heikki Leppävuori (agrologiopiskelija),  Oulun ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulun LAURA -hankkeessa (Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi) tutkittiin naudan lietelannan ravinnepitoisuutta lypsykarjatiloilla Reisjärvellä, hankkeen pilottialueella. Lantanäytteet otettiin 13 lietesäiliöstä sekoituksen jälkeen lannan levitysvaiheessa touko-kesäkuussa 2017. Lanta-analyysit (Lanta2-analyysit) tehtiin Suomen Ympäristöpalvelun laboratoriossa Oulussa. Lantanäytteistä analysoitiin pääravinteet, kuiva-ainepitoisuus sekä useita hivenravinteita (Taulukko 1). Lisäksi taulukossa ovat naudan lietelannan […]

Lietelannan siirto etävarastoon

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu   Lietelannan siirto tilalta lähemmäs peltoja vähentää työmäärää kesäsesongilla.  Siirron voi suorittaa omalla kalustolla tai tehokkaammalla urakoitsijan siirtovaunulla. Merkittävää on siirtolaitteen tilavuus, siirtonopeudella on pienempi merkitys. Tarakastelimme siirtoa etävarastoon 10 km etäisyydelle. Kuva 1. Lietteen siirron ajankäyttö traktorilla ja kuorma-autolla Kuva 2. Kuorma-auton ja lietevaunun kannattavuusero lietteen siirossa Mikäli etävarasto sijaitsee yli […]

Yleistietoa karjanlannnan käytöstä ravinteena

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Karjanlanta on monipuolinen ravinne. Sen käyttö oman maatilan lannoitteena vaatii käyttäjältä lannan ominaisuuksien tuntemista ja ravinneanalyysin tarkkaa tulkitsemista. Lannan tärkeimmät ravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium. Suuri osa typestä on orgaanisessa muodossa ja liukoisen typen osuus vaikuttaa levitysvuoden satoon. Mutta miten orgaaninen typpi mineralisoituu ja ja typpi olisi paremmion käytettävissä? Entä miten […]

Yhteistyöllä tehokkuutta lantalogistiikkaan

RE-maatila |

Kaija Karhunen, Oulun ammattikorkeakoulu. Kuvat: Heikki Leppävuori, kartta: Toni Sankari LAURA –hankkeen  (Lantaurakoitsijat ravinteiden kierrättäjiksi) keskeisenä tavoitteena on lannan ravinteiden kierrätyksen tehostaminen lantalogistiikkaa kehittämällä, yrittäjyyttä ja toimivia yhteistyöverkostoja edistämällä sekä paikallista osaamista lisäämällä ja hyviä käytäntöjä levittämällä. Hankkeessa selvitetään urakoitsijavetoisten yhteistyöverkostojen perustamismahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä lannan ravinteiden käytön suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa Pohjois-Pohjanmaan kotieläinvaltaisilla alueilla. Hankkeen […]

Siirtokontti välivarastona

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Tehokkaiden lietteenlevityslaitteiden työteho laskee siirtokuljetuksen aikana. Siirron voi tehdä kannattavammin edullisemmilla tai nopeammilla siirtolaitteilla. Kontin tilavuus on yleensa 20 – 30 kuutiometriä ja sen täyttö ei vaadi siirtovaunulta odottelua. Kontin siirtoon on kuitenkin varattava kone (traktori) ja joku siirtämään. Voi konttia täyttää myös letkulla tai putkistolla, kunhan järjestelyt estää kontin ylitäytön.

Vetoletkulevitys

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Vetoletkulevityksen yksi merkittävimmistä eduista on pieni pintapaine pellolla levityksen aikana. Levikepyörät traktorissa eivät myöskään haittaa levitystä kuten hinattavan vaunun kanssa kääntyessä. Myös energian kulutus levitystyössä on pienempi. Taka-akselille kohdistuu levittimen massa ja letkun vetämisestä aiheutuva vetovastus. Käytännössä täyden lietevaunun rasitus on suurempi ja vaunun renkaiden paine jää kokonaan pois. Kuva 1. Tässä kuvassa käytetyssä […]

Separoidun kuivalannan syyslevitystä

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Teija Rantala, Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu Koelohko käsiteltiin glyfosaatilla ennen karjanlannan levitystä kestorikkakasvien poistamiseksi. Separoitu karjanlanta levitettiin Peltosalmen tilalla 31.10.2016. Levitys tehtiin Daf Agro Magnum- kuivalantavaunulla ja lantaa levitettiin 10 t hehtaarille. Kuva 1. Daf Agro Magnum –kuivalantavaunu levitti 40-60 ºC separoitua karjanlantaa. Separoitu karjanlanta alkaa kompostoitua nopeasti ja pintakerroksen lämpötila nousi Peltosalmen lohkolla 60 […]

 
 
DMS