Karjanlannan hyödyntäminen maissinviljelyssä

RE-maatila |

Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ylä-Savon ammattiopiston opetusmaatilalle Pemolle  perustettiin kesälle 2018 maissin havaintokoelohko yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun LantaLogistiikka ja Kasvi-Taito –hankkeiden kanssa. Havaintokoelohkon tarkoituksena oli havainnoida maissin kasvua erilaisilla lannoituskäsittelyillä. Koeasetelmassa oli kolme erilaista lannoituskäsittelyä sekä kontrolli; väkilannoite sekä kerralla ja jaettuna lannoituksena levitetty naudan lietelannan separoitu nestejae. Väkilannoite kylvettiin kylvölannoittimella päivää ennen maissinkylvöä. Maissinkylvön teki Ajokaksikko maissinkylvökoneella 23. toukokuuta muovin alle. Lajikkeina olivat Ambient ja Pioneer.

Nestejakeet levitettiin ja mullattiin päivää ennen maissin kylvöä niin, että toisessa käsittelyssä koko nestejaemäärä levitettiin kerralla ja toisessa käsittelyssä ennen kylvöä levitettiin 60% nestejakeesta ja loput 40% nestejakeesta kuukauden päästä kylvöstä, jolloin maissi oli noin 25-30 cm korkeaa. Nestejae levitettiin letkulevittimellä 12 metrin työleveydellä. Kylvön yhteydessä tehtiin myös kasvinsuojeluruiskutus. Kevään tuuliset säät vaikuttivat siihen, että muovit repeilivät ja irtosivat osista rivejä mikä näkyi myöhemmin maissin kasvussa, sillä muovitus nopeuttaa maissin kasvuun lähtöä; pitämällä kosteuden ja lämpötilan korkeampana.

Maissin kasvua seurattiin pitkin kesää mm. mittaamalla kasvuston pituus sekä tarkkailemalla maissin typen saantia mittaamalla lehtivihreäarvoa SPAD-mittarilla. Eri lannoitusmenetelmien vaikutuksia oli havaittavissa jonkin verran mutta erot tasoittuivat kasvukauden edetessä. Väkilannoitteella lannoitettu maissi kasvoi tasaisesti koko kasvukauden. Jaetulla lannoituksella maissin kasvu oli enemmän jaksottaista mikä tuli ilmi SPAD-mittauksissa. Kasvu kuitenkin tasoittui noin kuukausi viimeisen lannoituksen jälkeen. Kerran nestejakeella lannoitettu maissi kasvoi tasaisemmin jaettuun lannoitukseen nähden.

Eroja näkyi myös lajikkeiden välillä. Lajikkeista Ambient lähti kasvuun nopeammin kuin Pioneer mutta kasvuerot tasoittuivat kesän aikana. Silmämääräisiä eroja ei ollut havaittavissa kontrollin ja lannoitettujen lohkojen koelohkojen välillä. Yhtenä vaikuttavana tekijänä voidaan pitää sitä, että kontrollilohko sijoittui alueelle, joka oli luontaisesti kostea (ehkä pohjaveden nousemisen vuoksi) koko niukkasateisen kesän. Kuivasta kesästä huolimatta maissi kasvoi hyvin kesän ollessa lämmin. Havaintolohkolla seurattiin myös maaperän lämpötilaa kasvukauden aikana, muovin alle sijoitetun lämpötilaloggerin avulla.

Maissi korjattiin Ajokaksikon toimesta 4. lokakuuta. Tarkemmat satotiedot puuttuvat vielä mutta keskisatoarvio on noin 12 200 kg ka/ha. Rehumaissi säilöttiin ja aumattiin. Talven aikana se syötetään seosrehuna Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen koulutilan lypsykarjalle.

Maissi käyttää paljon ravinteita kasvuunsa ja karjanlanta tulee tehokkaasti hyödynnettyä sen viljelyssä. Lisäksi lannan käyttöä puoltaa myös maissin myöhäisempi ravinteiden tarve. Suurimmillaan ravinnetarve on noin pari kuukautta kylvön jälkeen, eli ajallisesti juuri silloin kuin ennen kylvöä levitetyn lannan ravinteet vapautuvat.

 

 
 
DMS