Jukka Korhonen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla on 185 ha pelto ja noin 75 lehmää ja nuorkarjaa 65 eläintä. Pääosa pelloista on kivennäismaita, mutta on myös vajaa 30 multa- ja turvemaita. Meillä on vajaa 20 ha pohjavedenottamon suoja-aluetta, jossa karjalantaan ei saa levittää.  Peltoviljelyssä tuotetaan karjanrehuja nurmi, rehuviljaa sekä hernettä ja härkäpapua. Nyt on viljelyssä myös leipäviljaa ruista ja syysvehnää. Mustialassa viljellään luomuperiaatteilla ja näin ollen ostettuja ravinnepanoksia tarvitsee karjanlannan lisäksi käyttää vähän.

Luomussa palkokasviosuus, josta osan on oltava apila-mailasnurmea on oltava 30 %. Mustialassa nurmia on vuosittain 50-60%. Talviaikainen kasvipeitteisyys on, kun luonnonhoito (LHP)-pellot ja suojavyöhykkeet lasketaan mukaan, reilut 60%.

Ilmastonmuutoksen hillintä
Mustialassa on otettu käyttöön seuraavia CO_{2 –}päästöjen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä:

1. Luomuviljelyssä käytetään vähän ulkoisia lannoitepanoksia ja lannoitteiden valmistukseen liittyviä CO₂-päästöjä ei ole.
2. Multa-ja turvemailla tavoitellaan orgaanisen aineksen hajoamisen vähentämistä keskittymällä nurmiviljelyyn. 4 –vuotisessa viljelykierrossa kynnetään maa kerran nurmen uudistamisen yhteydessä ja kyntö pyritään ajoittamaan kevääseen. Pellot ovat jatkuvasti kasvipeitteisiä. Viljelyssä käytetään monilajista apila-heinäkasviseosta, jolla tavoitellaan hyvin tiheää kasvustoa ja hyvää satoa. Maita lannoitetaan karjan lietelannalla, joka levitetään sijoittamalla. Tarvittaessa annetaan täydennyslannoituksena kalium puutteeseen biotiittiä.
3. Kivennäismailla viljelykierossa tavoitellaan maan orgaanisen aineksen määrän kasvattamista syväjuuristen ja monilajisten nurmien sekä karjanlannan avulla. Samalla tavoitellaan peltomaan rakenteen paranemista. Aluskasveja käytetään aina kun se on mahdollista.
4. Opetusmaatilan karja laiduntaa. Laidun on lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistävä toimenpide, joka näkyy konkreettisesti laidunnuksesta hyötyvien lintujen määrässä.
5. Kynnön sijalla käytetään kevyempää muokkausta silloin kun se on mahdollista. Tämä vähentää polttoaineiden käyttöä.

Laidunnus on erityisen tärkeää nautojen hyvinvoinnille. Se parantaa sorkkien terveyttä ja lihaskuntoa, purkaa liikunnantarvetta ja ylläpitää sosiaalisesti vakaata laumarakennetta. Laiduntaminen tuo vaihtelevuutta ja virikkeita karjan elämään kun se mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja vapaan liikkumisen mukavalla alustalla.  Naudan luontaiseen tekemiseen kuuluu ruohon syöntiä ja märehtimistä.

Ilmaston muutokseen sopeutuminen
Käyttöön otettuja ilmaston ääri-ilmiöhin sopeuttavia toimenpiteitä:

1. Monilajiset kasvustot sopeutuvat paremmin ääri-ilmiöihin. Nurmissa suositaan hyvin monilajisia kasvustoja. Rehuviljaa viljellään seosviljana ja käytetään aluskasveja. Viljellään myös syyskylvöisiä kasveja. Tehdään kokeilutoimintaa, joka tähtää monipuoliseen viljelyyn.
2. Peltojen ojitusta on kunnostettu. Valtaojia ja piiriojia on perattu sekä salaojituksia on tehty uudelleen 7 ha.
3. Peltomaan rakennetta pyritään parantamaan niillä lohkoilla, joissa rakenteessa on ongelmia. Hyvä rakenne suojaa peltoa kuivuutta ja liikaa vettä vastaan. Tärkeimpinä keinoina on vesitalouden kunnostukset ja viljelykierto, jossa on nurmea.

Lisätietoa

Koikkalainen, Kauko; Seuri, Pentti; Koivisto, Anu, Tauriainen, Jukka; Hyvönen Terho ja Regina, Kristiina: Luomu 50 – mitä tarkoittaisi, jos 50% Suomen viljelyalasta siirtyisi luomuun. MTT raportti 36. 2011