Herneen viljely ja käyttö lypsylehmien rehuna

RE-maatila |

Haastatteluiden perusteella voi todeta, että herne sopii hyvin viljeltäväksi Suomen olosuhteissa. Herne sitoo typpeä ilmasta ja juuristonsa avulla jättää sitä maahan. Yhtenä haasteena voi ilmetä hernekasvuston lakoutumisherkkyys ja siitä johtuvat sadonkorjuun haasteet. Herne soveltuu myös ostovalkuaista täydentäväksi rehuksi lypsykarjan ruokinnassa.

Mikkola Anniina: Herneen viljely ja käyttö lypsylehmien rehuna. Opinnäytetyöt, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2014.

Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa herneen viljelystä ja käytöstä lypsylehmien ruokinnassa. Tavoitteena oli myös selvittää, miten edistettäisiin Suomen rehuvalkuaisen omavaraisuutta.

Opinnäytetyön toimeksiantaja toimii Kasvua Hämeessä – Huomisen osaajat –hanke. Työni aineisto koostuu teoriaosasta ja viljelijähaastatteluista. Työssä haastateltiin kuutta Hämeen alueella sijaitsevan maidontuotanto- ja/tai viljanviljelytilan
edustajaa.

Haastatteluiden perusteella voi todeta, että herne sopii hyvin viljeltäväksi Suomen olosuhteissa. Herne sitoo typpeä ilmasta ja juuristonsa avulla jättää sitä maahan. Yhtenä haasteena voi ilmetä hernekasvuston lakoutumisherkkyys ja siitä johtuvat sadonkorjuun haasteet.

Herne soveltuu myös ostovalkuaista täydentäväksi rehuksi lypsykarjan ruokinnassa.Herneen käytöllä ruokinnassa voidaan säästää ostorehukuluja. Myös peltoviljelyssä saadaan aikaan säästöjä, kun voidaan vähentää ostolannoitteiden tarvetta esim. viljakasvien viljelyyn verrattuna.

Tekemieni haastattelujen perusteella nousi esiin, että on tarvetta jatkaa herneen viljelyn ja rehukäytön tutkimista. Kaikki tilat olivat valmiita suosittelemaan herneen viljelyä ja käyttöä ruokinnassa myös muille tiloille.

 
 
DMS