Herne ja apila lisäävät ruokinnan omavaraisuutta

RE-maatila |

Johanna Valkama, Hämeen ammattikorkeakoulu

Mustialan karjan kevään 2017 tiedoilla laskettiin Karjakompassi-ohjelmalla ruokintoja, joissa vertailtiin eri valkuaisrehujen käyttöä ja niiden vaikutusta tuotantoon ja talouteen. Laskelmissa oli mukana puna-apilapitoinen säilörehu ja ohra-kaura -viljaseos, joiden valkuaistäydennysrehuina käytettiin joko hernettä ja rypsirouhetta tai puolitiivistettä.

Laskelmissa käytetyt rehujen hinnat olivat senhetkisä markkinahintoja. Ruokinnan optimoinnissa tärkkelyksen maksimimääräksi rajattiin 180 g/kg ka. Tässä esitetyt tulokset perustuvat Karjakompassin laskemiin tuloksiin.

Laskelmien perusteella herne ja rypsirouhe -ruokinnalla lehmäkohtainen säilörehun syönti oli noin puoli kuiva-ainekiloa päivässä suurempi verrattuna puolitiivisteruokintaan.  Viljan käyttömäärä puolestaan väheni herne ja rypsirouhe -ruokinnalla puolitiivisteruokintaan verrattuna, ollen lehmää kohden noin 1,5 kuiva-ainekiloa pienempi.

Kuiva-aineen syönti oli hieman suurempi herne ja rypsirouhe -ruokinnalla, mutta ruokinnan kokonaisenergian saanneissa ei ollut eroa puolitiivisteruokintaan verrattuna. Raakavalkuaisen ja OIV:n saannit olivat herne ja rypsirouhe -ruokinnalla hieman puolitiivisteruokintaa suuremmat.

Herne ja rypsirouhe -ruokinnalla ostorehuja olivat vain rypsirouhe ja kivenäiset. Näin ollen ostorehujen määrä oli huomattavasti vähäisempi kuin puolitiivisteruokinnalla, sillä puolitiivisteen käyttömäärä oli merkittävästi suurempi kuin rypsirouheen.

Karjakompassin ennustama maitomäärä oli hieman suurempi puolitiivisteruokinnalla kuin herne ja rypsirouhe -ruokinnalla. Maidon pitoisuudet olivat puolestaan herne ja rypsirouhe -ruokinnalla hieman korkeammat kuin puolitiivsteruokinnalla. Tämä vaikutti maidosta maksettavaan hintaan, joka oli herne ja rypsirouhe -ruokinnalla 0,37 snt/l puolitiivisteruokintaa korkeampi.

Talousnäkökulmasta tarkasteltuna herne ja rypsirouhe -ruokinta antoi puolitiivisteruokintaan verrattuna paremman taloudellisen tuloksen. Maitotuotto – rehukustannus oli suurempi herne ja rypsirouhe -ruokinnalla verrattuna puolitiivisteruokintaa. Vuositasolla lehmää kohden ero oli noin 88 €. Jos karjakoko on 100 lehmää, ero vuositasolla on jo 8800 €.

Omalla tilalla tuotetulla rehuherneellä vähennetään ostovalkuaisrehujen tarvetta ja saada säästöjä ostorehukustannuksiin. Lisähyötyjä saadaan peltopuolella, kun herneen viljelyssä voidaan vähentää ostolannoitteiden käyttöä viljakasveihin verrattuna.

Lisätietoja Johanna Valkaman opinnäytetyöstä, HAMK 2017

 

 

 
 
DMS