Härkäpavun viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

RE-maatila |

Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä härkäpavun viljelyyn. Erityisen tyytyväisiä he olivat härkäpavun käyttöön lypsylehmien ruokinnassa. Härkäpapu oli toiminut ruokinnassa hyvin niin erillis- kuin seosrehuruokinnassa. Kaikki viljelijät aikovat jatkaa härkäpavun viljelyä ja käyttöä ruokinnassa vähintään jossain määrin. He olivat valmiita suosittelemaan härkäpapua myös muille maidontuotanto- kuin kasvinviljelytiloille.

Lehtinen, Susanna: Härkäpavun viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2014

Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kasvua Hämeessä -teemaohjelman Huomisen osaajat –hanke. Työn tavoitteena oli kerätä käyttäjäkokemuksia härkäpavun viljelystä sekä käytöstä lypsylehmien ruokinnassa. Työn tarkoituksena oli tuoda esiin myös keinoja, joilla Suomen rehuvalkuaisen omavaraisuutta voitaisiin lisätä.

Härkäpapua on viljely Suomessa suurimmillaan noin 10 000 hehtaarilla. Härkäpavun viljelypinta-ala on muutamien huonojen korjuuvuosien takia kääntynyt laskuun. Härkäpavun kyky sitoa ilman typpeä tekee siitä hyvän esi- ja välikasvin viljoille ja nurmille niin tavanomaisilla kuin luonnonmukaisilla tiloilla. Käyttöä lehmien ruokinnassa on rajoittanut tiedon ja käytännön kokemusten puute.

Haastattelun tavoitteena oli tuoda esiin härkäpavun viljelyn ja ruokinnan hyviä puolia sekä haasteita. Työhön haastateltiin kahdeksan viljelijää, joista viidellä oli lypsylehmiä, muut olivat kasvinviljelytiloja. Tilat sijaitsivat pääasiassa Hämeen alueella.

Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä härkäpavun viljelyyn. Erityisen tyytyväisiä he olivat härkäpavun käyttöön lypsylehmien ruokinnassa. Härkäpapu oli toiminut ruokinnassa hyvin niin erillis- kuin seosrehuruokinnassa. Kaikki viljelijät aikovat jatkaa härkäpavun viljelyä ja käyttöä ruokinnassa vähintään jossain määrin. He olivat valmiita suosittelemaan härkäpapua myös muille maidontuotanto- kuin kasvinviljelytiloille.

 
 
DMS