Mustialan opetusmaatilan energiasuunnitelma

RE-maatila |

Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu

HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila Tammelan kunnassa on erikoistunut maidontuotantoon. Lypsäviä lehmiä on 80 ja nuorkarjaa 67 eläintä. Vuonna 2015 valmistunut uusi opetusnavetta on eristämätön pihatto, jossa lypsävien lisäksi on tilat nuorkarjalle ja pikkuvasikoille. Navetassa on yksi lypsyrobotti sekä opetusta varten erillinen lypsyasema. Peltoa on yhteensä 185 ha. Kaikki rakennukset lämpiävät hakkeella. Opetusmaatila on siirtymässä luomuun keväällä 2018, joten energiatehokkuuden mahdollisuudet kiinnostavat. Tässä energiasuunnitelmassa on tarkasteltu vain opetusmaatilan ja tilan rakennusten energiankulutusta, kampusalueen muut rakennukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Energian kulutusta seurataan tarkasti sähkö-, öljy- ja hakelaskuista. Kaikki energialähteet on kilpailutettu. Tilan kokonaisenergian kulutus vuonna 2016 oli noin 456 228 kWh/vuosi.


Kartta 1. Karttakuva talouskeskuksesta (Halme 2017).

Taulukko 1. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan valittuja perustietoja.


Kuva 1. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan energiankulutuksen jakautuminen energialähteittäin kWh/vuosi vuonna 2016. (Halme 2017)


Kuva 2. Energian kulutuksen jakautuminen käyttökohteittain kWh/v vuonna 2016 (Halme 2017).

Kuva 3. Energiankulutus vuodessa käyttömuodoittain eri kohteissa vuonna 2016. (Halme 2017)

Kuva 4. Energian kulutus (kWh) vuodessa energialähteen mukaan eri kohteissa vuonna 2016 (Halme 2017).

Kuva 5. Energiakustannukset vuodessa energialähteittäin eri kohteissa vuonna 2016 (Halme 2017).

Kaikki rakennukset lämpiävät hakkeella. Varalla on kolme öljykattilaa. Palahake on kuivaa ja erittäin hyvälaatuista. Kattilan nuohous tehdään 3-4 kertaa vuodessa. Uudessa navetassa energiatehokkuuteen on kiinnitetty erittäin hyvin huomiota, jo laitteita ja rakennusmateriaaleja valitessa. Käytössä on seosrehuruokinta ja automatisoitu rehunjako (Lely Vector). Lannanpoistojärjestelmänä on slalom ja lantakäytävien puhdistuksessa puhdsitusrobotti. Myös kuivitus on automatisoitu erillisellä laitteella. Navetassa on kennolevyseinät, joita on helppo säätää sään mukaan. Navetalla on oma erillinen sähkömittari, josta kulutusta on helppo seurata. Lehmien juomaveden esilämmitys hoidetaan tilatankin jäähdytyslämmön talteenotolla. Maitohuoneen ilman ylilämmöllä lämmitetään robottihuonetta.

Osittaiseen suorakylvöön siirryttiin vuonna 2005, mikä on vähentänyt tarvittavien ajokertojen määrää, käytössä on myös kevytmuokkaus tarvittaessa. Traktoreiden osalta on ollut jo pitkään käytössä tankkauspäiväkirja, johon kirjataan käyttötunnit, työlaji ja litrat. Käytössä on myös ajoneuvovaaka pihalla, jolla jokainen kuorma voidaan punnita. Rehuvilja ja palkoviljat osin murskesäilötään, mikä on vähentänyt kuivurin käyttötarvetta. Kuivurissa on mobiilitoiminen ohjaus (GMS), joka ilmoittaa häiriöstä ja kuivatuksen päättymisestä. Kuivurissa on myös kätevät pölysuojamuovit ja pölynpoistopuhallin. Suojamuovit uusitaan syksyllä.

Taulukko 2. Tilan bioenergiapotentiaali yhteensä.

Kuva 6. Energiankulutuksen jakautuminen vuoden 2016 aikana (Halme 2017).

2,5 vuodessa hakelämpökeskus on tuottanut lämpöä 181 MWh. Tästä olisi ohjelmoinnilla saatavissa jatkossa myös eriteltynä rakennuskohtaisesti tuotetun lämmön määrä. Hakelämpökeskuksen ohjelmoinnilla tämä olisi todennäköisesti melko kätevästi toteutettavissa. Taloudellista ajotapaa on opastettu opiskelijoille peltotöiden yhteydessä ja tätä kannattaa ehdottomasti jatkaa myös tulevaisuudessa. Taloudellisella ajolla voi saavuttaa jopa 15 % säästön polttoaineen kulutuksessa. Konehallin ovien uusiminen ja eristäminen on tilalla jo mietinnässä. Tiedostettu on myös se, että ilmanvaihdosta on huolehdittava, jotta rakennus pääsee kuivumaan ja ilma vaihtuu riittävästi.

Lähde
Halme, K. (2017). Maatilan energiasuunnitelma, Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila. ProAgria, Etelä-suomi

Lisätietoa

Energiatehokkaasti.fi: Kotieläintuotanto ja energia
Energiatehokkaasti.fi: Viljan kuivaus ja säilöntä

 
 
DMS