Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan ravinnetaseet

RE-maatila |

Vuonna 2016 Mustialan opetusmaatilalla oli viljelyksessä 184,4 hehtaaria peltoa 62 eri kasvulohkolla.

Taseet Mustialan lohkoilla menivät seuraavasti:

Typpi

Keskiarvo +17 kg/ha
Mediaani +8,4 kg/ha
Minimi -64 kg/ha
Maksimi +110 kg/ha

Fosfori

Keskiarvo -4 kg/ha
Mediaani -3 kg/ha
Minimi -18 kg/ha
Maksimi +31kg/ha

Kalium

Keskiarvo -32,5 kg/ha
Mediaani 12,8 kg/ha
Minimi -240 kg/ha
Maksimi +95,5 kg/ha

 

Typen minimilohko oli suojavyöhykenurmi 21A, jolta korjattiin säilörehusato.
Maksimilohko oli vuonna 2016 perustettu säilörehunurmi 30A, voidaan olettaa että ravinteet ovat sitoutuneet nurmikasvustoon.

Fosforin osalta minimilohko on kevätvehnälohko 8A, maksimilohko samainen perustettu säilörehunurmilohko 30A , lohkolta ei ole korjattu satoa, mutta voidaan olettaa että fosfori on suurelta osin sitoutunut kasvustoon.

Kaliumin minimilohko on säilörehunurmi lohko 36A, maksimilohko kaura lohko 22A, joka kärsi pahoista satovahingoista sateiden takia.

 

Kaaviossa oleva lohkolle annettu ja sadon mukana poistuneen typen erotus koostuu juuristoon ja sänkeen sitoutuneesta typestä sekä liuenneesta ja haihtuneesta typestä. Peltoon jääneen kasvustoon sitoutunut typpi ei juuri talven aikana häviä, vaan on tulevina kasvukausina kasvien käytössä biomassan lahotessa.

Vuonna 2005 on arvioitu että Suomen pelloista typpeä vapautuu keskimäärin denitfrikaatiossa (haihdunta) 17 kg, liukenemisena 15kg ja N2O päästöinä 4,1 kg per hehtaari vuodessa
(Lähde : Antikainen R. ym. 2005. Stocks and flows of nitrogen and phosphorus in the Finnish food produktion and consumption system http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880904003299 )

Ravinnetaseet ohra 2016Ravinnetaseet kaura 2016Ravinnetaseet nurmet 2016Ravinnetaseet herne 2016Muiden kasvien taseet 2016
Ohrapeltojen typpilannoitus
Ohrapeltojen fosforilannoitus
Ohrapeltojen kaliumlannoitus

Vuoden 2016 lannoitustasot olivat typen osalta keskimäärin 30-40 kg ylimääräistä, esimerkiksi lohkolla 3A Lamminranta oltaisiin taseessa päästy 0-tulokseen noin 5500kg (4750 ka kg) sadolla hehtaaria kohti.

Lohkolta 3A korjattiin olkisato 1500 ka kg/ha pois, joka lisää varsinkin poistuneen kaliumin määrää.

Lohkot 211A Hakamaa, sekä 291A Iso-Lassila kärsivät pahoista satovahingoista alkukesän voimallisten sateiden takia. Näillä lohkoilla menetettiin merkkittävä osa lannoitusten ravinteista.

 

Kauran typpilannoitus
Kauran fosforilannoitus
Kauran kaliumlannoitus

 

Vuonna 2016 ohrien tavoin myös kaura kärsi satovahinkoja alkukesän runsaiden sateiden takia, lohkoilla 17 Ojala ja 22 menetettiin sato kokonaan n. 4 hehtaarin alat, sekä kasvusto kärsi muilta osin. Tämä näkyy taseessa ylijäämäisenä lannoituksena.

Lohkoilta 37 Puutarhalohko sekä 26 kerättiin myös olki pois. Tämä näkyy varsinkin poistuneen kaliumin määrässä. Lohkolla 26 oli suojaviljaan kylvetty nurmi.

 

Apilapitoiset nurmet typpilannoitus
Apilapitoiset nurmet fosforilannoitus
Apilapitoiset nurmet kaliumlannoitus
Biologinen typensidonnan määrä on arvio, johon on vaikuttanut saatu sato, lannoitteissa annettu typpi sekä maan multavuus. Apilapitoisista nurmista lohkot 4A Mönkkö, 31A Härkihaka sekä 33 Pellinsuo 1 ovat maalajiltaan multamaita, joten näiltä voidaan olettaa myös maaperästä vapautuneen merkittävän määrän typpeä kasvin käyttöön.

12A Yhteislaidun on ollut sinimailasnurmi, sinimailasta oli noin 25% kasvustosta!

 

Säilörehulohkot typpilannoitus
Säilörehulohkot fosforilannoitus
Säilörehulohkot kaliumlannoitus

Apilattomien säilörehulohkojen taseet

 

Kaikki herneet kasvoivat runsasmultaisilla mailla. Voidaan siis arvioida että myös maaperästä kasvi on saanut typpeä käyttöönsä. Herneen esikasviarvona pidetään yleensä 20-40 kg typpeä seuraavalle vuodelle. Herneen juuristoon ja sänkeen sitoutunut typpi alkaa vapautua kun maa on lämmintä ja mikrobitoiminta alkaa hajoittamaan biomassaa.

 

Muiden kasvien typpilannoitus
Muiden kasvien fosforilannoitus
Muiden kasvien kaliumlannoitus

Rapsin, vehnän sekä ohra kaura seosviljan taseet. Seosviljasta korjattiin myös olkisato talteen.

Ympäristön ja tilan talouden kannalta on olennaista löytää ne toimet, jotka hyödyttävät omaa tilaa ja sen ympäristöä tehokkaimmin. Pitää tiedostaa, mitä päämäärää kohti ollaan menossa eikä kannata lannistua, vaikka tuloksia ei vielä ensimmäisenä vuonna tulisikaan. Ympäristötoimet ovat kuin hyvä investointi, ne tulevat tuottoisiksi pitkällä aikavälillä (Lähde Maatilan ympäristökäsikirja)

TEHO Plus-hankkeen laatimasta ympäristötestistä saa palautteeksi vinkkejä, miten oman tilan tilannetta voi vielä parantaa. Ja Maatilan Ympäristökäsikirjasta voi lukea lisätietoja. Asioita käsitellään seuraavista näkökulmista:

  • hallitse valumavesiä
  • ehkäise eroosiota pellolla, laitumilla ja uomissa
  • panosta lannoituksen suunnitteluun ja toteutukseen
  • lisää peltoluonnon monimuotoisuutta
  • lisää monimuotoisuutta pellon ulkopuolella
  • säästä energiaa

Testin kysymykset soveltuvat sekä kasvinviljely- että kotieläintilalle.

Tee testi

 

Ravinne- ja energiatehokas maatila hankkeessa mukana olevat opetusmaatilat ovat myös tehnneet testin.
Seuraavassa eri opetusmaatiloille esitettyjä kehittämisehdotuksia:

HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla todetiin testiä tehdessä (syksy 2016), että meillä on joitain lohkoja, missä on vettymishaittaa, lietesäiliöitä ei ole katettu ja suojavyöhykkeet niitetään ensimmäisen säilörehunteon yhteydessä. Näistä saimme alla olevat kehittämisehdotukset.
Kehittämisehdotukset:

1. Vettymishaitta voi johtua ongelmista maan rakenteessa, salaojituksessa tai peruskuivatuksessa. Tarkista
salaojaputkien toimivuus ja poista mahdolliset tukkeumat ja sortumat. Tarkista valtaojat sortumien varalta,
jotta liika vesi pääsee poistumaan peltoalueelta. Maan rakenteen toimivuutta pystyt tarkkailemaan
Peltomaan laatutestin avulla. Maan rakennetta voit parantaa muun muassa monipuolisella viljelykierrolla,
eloperäisen aineksen lisäämisellä peltoon ja syväjuuristen kasvien viljelyllä.
2. Lietteen päällä kelluva kate vähentää typen haihtumista lietesäiliöstä. Kiinteä kate estää sadeveden
pääsyn lannan sekaan, näin sadevesivaran tarve vähenee ja et kuljeta turhaan vettä lannan mukana.
3. Suosi myöhäistä niittoa kesannoilla, pientareilla ja suojavyöhykkeillä. Tarkkaile kasvustossa liikkuvia
eläimiä ja aja ne tarvittaessa turvalliseen ympäristöön. Pyri tekemään niitto ja puinti niin, että eläimet ja
niiden poikaset ehtivät pakenemaan työkonetta. Sadon korjuussa jätetty pitkä sänki pellon keskiosissa antaa
suojaa varsinkin peltopyylle.

Hyvää meillä on se, että viljelykierto on monipuolinen, viljelyssä on myös typensitojakasveja kuten apilaa ja sinimailasta ja käytetään kerääjäkasveja. Eläimiä laidunnetaan. Vesistöjen varsilla on suojavyöhykkeitä sekä kosteikko ja tilalla olevat pohjavesialueet huomioidaan.

 

 
 
DMS