Ympäristötesti

RE-maatila |

Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Ympäristön ja tilan talouden kannalta on olennaista löytää ne toimet, jotka hyödyttävät omaa tilaa ja sen ympäristöä tehokkaimmin. Pitää tiedostaa, mitä päämäärää kohti ollaan menossa eikä kannata lannistua, vaikka tuloksia ei vielä ensimmäisenä vuonna tulisikaan. Ympäristötoimet ovat kuin hyvä investointi, ne tulevat tuottoisiksi pitkällä aikavälillä (Lähde Maatilan ympäristökäsikirja) TEHO Plus-hankkeen laatimasta ympäristötestistä […]

Mustialan opetusmaatilan energiasuunnitelma

RE-maatila |

Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila Tammelan kunnassa on erikoistunut maidontuotantoon. Lypsäviä lehmiä on 80 ja nuorkarjaa 67 eläintä. Vuonna 2015 valmistunut uusi opetusnavetta on eristämätön pihatto, jossa lypsävien lisäksi on tilat nuorkarjalle ja pikkuvasikoille. Navetassa on yksi lypsyrobotti sekä opetusta varten erillinen lypsyasema. Peltoa on yhteensä 185 ha. Kaikki rakennukset lämpiävät […]

Puna-apilasäilörehun vaikutus maidontuotantoon

RE-maatila |

Työssä tarkasteltiin puna-apilan vaikutuksia maidontuotantoon keväällä 2016 tehdyssä ruokintakokeessa. Kokeessa oli kolme eri seosrehuruokintaa, joista kaksi perustui heinäkasvisäilörehuun ja yksi puhtaaseen puna-apilasäilörehuun. Väkirehun osuus heinäkasviruokinnoilla oli joko 30 % tai 70 % ja puna-apilaruokinnalla 50 %. Korjus, Milja: Puna-apilasäilörehun vaikutus maidontuotantoon, opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulu, 2017. Tiivistelmä Puna-apila on nurmipalkokasvi, jonka typensidontakyvyn ansiosta on mahdollista saada säästöä […]

Kotoisten valkuaisrehujen käytön vertailua lypsylehmien ruokinnassa

RE-maatila |

Kannattavimmat ruokinnat sisälsivät puna-apilasäilörehua ja rypsiä tai osa rypsistä oli korvattu herneellä tai härkäpavulla. Vastaavasti tuotannon kannattavuus heikkeni, kun osa nurmisäilörehusta korvattiin härkäpapusäilörehulla. Näitä ProAgrian Karjakompassilla laskettuja ruokintoja ei ole testattu käytännössä. Valkama, Johanna: Kotoisten valkuaisrehujen käytön vertailua lypsylehmien ruokinnassa. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2017. Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tietoa kotoisten valkuaiskasvien käytöstä lypsylehmien ruokinnassa ja siten […]

Valkuaisrehujen käyttö lihanautojen ruokinnassa

RE-maatila |

Työtä varten haastateltiin yhteensä kuutta lihanautatilaa, joista viidellä jo käytettiin kotoisia valkuaisrehuja tai suunniteltiin niiden käytön aloittamista tai lisäämistä. Härkäpapu oli tiloilla yleisimmin käytetty kotoinen valkuaisrehu. Kotoisia valkuaisrehuja käyttävät tilat olivat pääosin tyytyväisiä niiden viljelyyn ja käyttöön ruokinnassa. Huuskonen, Liisa: Valkuaisrehujen käyttö lihanautojen ruokinnassa. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2014. Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa valkuaisrehujen käytöstä lihanautojen […]

Herneen viljely ja käyttö lypsylehmien rehuna

RE-maatila |

Haastatteluiden perusteella voi todeta, että herne sopii hyvin viljeltäväksi Suomen olosuhteissa. Herne sitoo typpeä ilmasta ja juuristonsa avulla jättää sitä maahan. Yhtenä haasteena voi ilmetä hernekasvuston lakoutumisherkkyys ja siitä johtuvat sadonkorjuun haasteet. Herne soveltuu myös ostovalkuaista täydentäväksi rehuksi lypsykarjan ruokinnassa. Mikkola Anniina: Herneen viljely ja käyttö lypsylehmien rehuna. Opinnäytetyöt, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2014. Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa […]

Härkäpavun viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa

RE-maatila |

Viljelijät olivat pääosin tyytyväisiä härkäpavun viljelyyn. Erityisen tyytyväisiä he olivat härkäpavun käyttöön lypsylehmien ruokinnassa. Härkäpapu oli toiminut ruokinnassa hyvin niin erillis- kuin seosrehuruokinnassa. Kaikki viljelijät aikovat jatkaa härkäpavun viljelyä ja käyttöä ruokinnassa vähintään jossain määrin. He olivat valmiita suosittelemaan härkäpapua myös muille maidontuotanto- kuin kasvinviljelytiloille. Lehtinen, Susanna: Härkäpavun viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2014 […]

Hevosten valkuaisrehut

RE-maatila |

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotimaisia valkuaiskasvivaihtoehtoja hevosten rehuihin korvaamaan soijaa. Toisena tavoitteena oli kehittää ja testata kotimaisista raaka-aineista valmistettu valkuaisrehu. Toimeksiantajana toimi Hankkija Oy. Alijoki, Riikka: Hevosten valkuaisrehut. Opinnäyetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2016. Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotimaisia valkuaiskasvivaihtoehtoja hevosten rehuihin korvaamaan soijaa. Toisena tavoitteena oli kehittää ja testata kotimaisista raaka-aineista valmistettu valkuaisrehu. Toimeksiantajana toimi Hankkija Oy. […]

Herneen ja härkäpavun murskesäilöntä

RE-maatila |

Lisätietoa ja tutkimuksia tarvitaan vielä herneen ja härkäpavun murskesäilönnästä ja murskeen käytöstä nautojen ruokinnassa. Okkonen, Johanna: Herneen ja härkäpavun murskesäilöntä. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2015. Tiivistelmä Suomen valkuaisomavaraisuus on alhainen, sillä kotieläintaloudessa käytetään paljon tuontivalkuaista. Suomen valkuaisomavaraisuutta voitaisiin lisätä viljelemällä enemmän valkuaiskasveja ja käyttämällä niitä kotieläinten ruokinnassa, korvaten tuontivalkuaista. Herne ja härkäpapu ovat kotoisia valkuaiskasveja, jotka soveltuvat […]

Valkuaisomavaraisuuden nostaminen Mikkolan tilalla

RE-maatila |

Opinnäytetyössä tutkitaan sekä palkoviljoja että nurmipalkokasveja. Kasvivalinnat on rajoitettu puitaviin palkoviljoihin ja monivuotisiin nurmiin lisättäviksi soveltuviin nurmipalkoviljoihin. Palkoviljoista sekä nurmipalkokasveista tarkastellaan viljelytapoja, kannattavuutta sekä rehuominaisuuksia. Mikkola, Eero: Valkuaisomavaraisuuden nostaminen Mikkolan tilalla. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2017. Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on löytää Mikkolan tilalle sopivia keinoja ja kasveja nostaa tilan valkuaisomavaraisuutta. Tilan valkuaisomavaraisuudessa on monia keinoja lisätä valkuaiskasvien […]

 
 
DMS