Separoidun lannan levitys

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Separoinnissa lietelannasta muodostuu 2 eri lantajaetta, kiinteä ja nestemäinen. Kiinteä lanta muistuttaa kuivalantaa, tosin se on erittäin tasalaatuista. Nestejae on erittäin juoksevaa, vesimäistä lietettä. jakeiden levitysteknniikat eivät poikkea luiva- ja lietelannan levityksestä, vaikkakin molemmat jakeet ovat erittäin helppoja käsitellä. Lannanlevityslaitteet ovat samat kuin tavallisellakin kuiva- ja lietelannalla, mutta levitysmateriaali on tasalaatuisempaa. Laajempaan […]

Separoinnin kannattavuus on aina tilakohtainen asia

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Lietelannan separoinnin kannattavuutta laskettaessa on korostuu kyky hyödyntää uusia lantajakeita. Lietelannan typpi-fosfori suhde muuttuu alkuperäisestä lietteestä kahdeksi eri tuotteeksi. Fosfori siirtyy yleensä runsaammin kuiva-aineen mukana. Siihen tosin vaikuttaa lietteen varastointiaika, pitkään varastoidusta lietteestä fosfori ehtii liueta enemmän nestejakeeseen. Kuivajakeen kuivikekäyttö vähentää kuivituskustannuksia, jolloin jakeen arvo nousee. Oman kiinteän separaattorin rakentamiseen on mahdollista saada investointitukea. […]

Separoidun lannan käyttö kuivikkeena

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Lietelannan kuivaa separointijaetta voi hyödyntää kuivikkeena. Lantaa käytetään lypsykarjan kuivikkeena Keski-Euroopassa jossain määrin, vaikkei se olekaan yleisin kuivitusmenetelmä. Lannan käyttöä puoltaa sen edullisuus separoinnin sivutuotteena. Kuivitukseen tarvittavan kuivajakeen tulisi olla normaalia kuivempaa. Normaali kuiva-aine pitoisuus vaihtelee 20% molemmin puolin, mutta kuivituksen suositus on yli 30% kuiva-ainetta. Yleistietoutta lannan käytöstä kuivituksessa Suomessa ja Euroopassa […]

Rantalaidunnus – kenelle rantalaidunnus sopii?

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu. Blogin tekstin kuvat ja materiaali on kirjoitettu Rantalaidunnustapahtuman tiimoilta 8.6.2017. Tapahtuma järjestettiin Iisalmen Peltosalmen tilalla. Rantalaidunnus avartaa maisemaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Kasvusto- ja hyönteispopulaatio monipuolistuvat ja lisääntyvät kun samalla perinnemaisema avartuu. Rantalaidunnuksessa karjan tulee saada ravinto laitumelta, eli laitumelle ei saa viedä muuta ruokaa kuin kivennäisiä. Rantalaidunnusta soveltuukin nuorkarjalle, umpilehmille ja […]

Lietelannan siirto etävarastoon

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu   Lietelannan siirto tilalta lähemmäs peltoja vähentää työmäärää kesäsesongilla.  Siirron voi suorittaa omalla kalustolla tai tehokkaammalla urakoitsijan siirtovaunulla. Merkittävää on siirtolaitteen tilavuus, siirtonopeudella on pienempi merkitys. Tarakastelimme siirtoa etävarastoon 10 km etäisyydelle. Kuva 1. Lietteen siirron ajankäyttö traktorilla ja kuorma-autolla Kuva 2. Kuorma-auton ja lietevaunun kannattavuusero lietteen siirossa Mikäli etävarasto sijaitsee yli […]

Peltosalmen koulutilan energiasuunnitelma

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Peltosalmen opetusmaatila Iisalmessa on YSAO:n koulutila. Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Rehuomavaraisuus pyritään täyttämään oman tilan nurmi- ja rehuviljatuotannolla, nurmialaa on noin puolet tuotantoalasta. Tilan traktoreiden polttoaineenkäyttö on n. 150 litraa/ha. Maidontuotannossa on käytössä lypsyrobotti ja ruokinta toteutetaan pääsääntöisesti laakasiilosäilörehulla. Säilörehun jaossa on käytössä täyttöpurkain ja kiskoruokkija. Väkirehulle on vapaa kioskiruokinta ja lanta […]

Yleistietoa karjanlannnan käytöstä ravinteena

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Karjanlanta on monipuolinen ravinne. Sen käyttö oman maatilan lannoitteena vaatii käyttäjältä lannan ominaisuuksien tuntemista ja ravinneanalyysin tarkkaa tulkitsemista. Lannan tärkeimmät ravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium. Suuri osa typestä on orgaanisessa muodossa ja liukoisen typen osuus vaikuttaa levitysvuoden satoon. Mutta miten orgaaninen typpi mineralisoituu ja ja typpi olisi paremmion käytettävissä? Entä miten […]

Separoinnin laitteet

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Separointiin on tarjolla useita laitteistoratkaisuja. Separointilaitteet -linkistä voit tutustua maatilakokoluokan ratkaisuihin. Laitteiston valinnalla on merkitystä mm: työtehoon ravinteiden erotteluun kuiva-ainepitoisuuteen Kuorma-auton päälle rakennettu separointiyksikkö.

Separoinnin käytäntötekijät

RE-maatila |

Pasi Eskelinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Separointi tehostaa lannan käsittelyä monella tasolla. Ravinteiden erottelun lisäksi lannan ominaisuuksien muuttaminen tehostaa lannan käsittelyä varastossa ja kasvinviljelyssä. Ainoastaan kuivajae voi olla monelle tilalle uusi lannan muoto, jonka käsittelyyn ei olla totuttu. Separoinnin hyödyt (linkki avaa esityksen selaimellesi) Linkistä Separoinnin hyödyt tarkemmin mm: Nestejakeessa paljon liukoista typpeä Separoinnilla voidaan vähentää lannan kuljetuskustannuksia Nestejakeen juoksevuudessa […]

Separoinnin hyötynäkökohdat

RE-maatila |

Pasi Eskelinen ja Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu Separoimalla erotetaan kuivajae erilleen lietelannasta. Perusidea on erottaa kuivajakeeseen mahdollisimman paljon ravinteita ja tehdä nesteestä ravinneköyhempää. Erityisesti fosforin osalta se onnistuukin erinomaisesti ja sillä saavutetaan merkittäviä mahdollisuuksia lantalogistiikassa. Kun fosforin määrä nestejakeessa pienenee, sitä voi levittää peltoon enemmän forforirajoitteen puitteissa. Voi olla, että pellon typpirajoite täyttyy ensin. Separoitaessa on […]

 
 
DMS