Ruokohelven käyttö kuivikkeena – kokeilu OSAO Muhoksella

RE-maatila |

Mikko Aalto ja Tommi Junnonaho, Oamk Kuivikkeen päätehtävä navetoissa on imeä itseensä virtsaa ja muuta kosteutta, jolloin hygieenisyys paranee. Kuivike toimii myös pehmikkeenä eläinten maatessa ja se eristää osaltaan eläimen betonirakenteista. Vastaava tarve kuivattamiseen on myös pieneläimillä, kuten kaneilla. Tyypillisimmin navetoissa käytetään kuivikkeena puusepänteollisuudesta saatavaa kuivaa ja hienorakenteista kutterinpurua tai turvetta. Kutterinpuru on myös hyvää […]

Korven opetusmaatilan ravinnetaseet 2018

RE-maatila |

Juha Tiainen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Lohkoja oli 11 kpl, mukana ei ole lajikekoelohkoja (0,30 ha ja 0,70 ha).Typpitaseet vaihtelevat lannoitusmäärän ja satotason mukaan. Ohralla ja härkäpavulla typpitaseet negatiivisia, kauralla ja kevätvehnällä positiivisia. Fosforilannoitus on erittäin maltillista. Fosforitaseet ovat kaikilla lohkoilla ja kaikilla kasveilla negatiivisia, maaperästä siis otetaan fosforia. Kaliumtaseet ovat positiivisia viljoilla, maahan siis jää kaliumia. Härkäpavulla lannoitus on erittäin […]

Tarvaalan mallikosteikko

RE-maatila |

Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kosteikkojen perustaminen on maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukainen keino vähentää maatalouden vesistökuormitusta. Kosteikko on vesistökuormituksen vähentämiseksi perustettu ojan, puron, joen tai muun vesistön osa ja sen ranta-alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja pysyy kosteana myös muun ajan. Kosteikot pidättävät maa-alueilta valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla […]

Rehuohran lannoituskoe kesällä 2017

RE-maatila |

Timo Seppälä, Haapajärven ammatti-instituutti Haapajärven ammattiopisto toteutti yhteistyössä Luonnonvarakeskusken Ruukin kanssa lannoituskokeen rehuohralla ‘Brage’ kesällä 2017. Koelohkona oli 1,31 ha Kankaan pihapelto. Taulukko 1. Koeruutujen lannoitukset kesällä 2017. Lietelanta ja rejekti levitettiin hajalevityksenä ja mullattiin 7.6.2017. Koeruutujen (leveys 6 m) kylvöt tehtiin 8.6.2017. Siemenmäärä ‘Brage’ ohralle oli 210 kg/ha. Kuva 1. Kuvassa vasemmalla koelohko heinäkuun […]

Nurmen lannoituskoe kesällä 2016

RE-maatila |

Timo Seppälä, Haapajärven ammatti-instituutti Haapajärven ammattiopisto toteutti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Ruukin kanssa lannoituskokeen Erkkilän koulutilan säilörehunurmella kesällä 2016. Nurmilohko (timotei, nurminata) on toisen vuoden nurmi. Kevätsato oli lannoitettu 100 kg N/ha ja ensimmäinen sato korjattiin 8.6.2016 Toisen säilörehusadon lannoitus tehtiin 20.6.2016. Edellisen viikon myrskyt ja viikonlopun sateet olivat alla noin 30 mm. Koejäseninä olivat lietelanta, biokaasurejekti, […]

Levitysmenetelmät ja etävarastot

RE-maatila |

Pasi Eskelinen ja Jarkko Partanen, Savonia-ammattikorkeakoulu Vetoletkulevityksen yksi merkittävimmistä eduista on pieni pintapaine pellolla levityksen aikana. Levikepyörät traktorissa eivät myöskään haittaa levitystä kuten hinattavan vaunun kanssa kääntyessä. Taka-akselille kohdistuu levittimen massa ja letkun vetämisestä aiheutuva vetovastus. Käytännössä täyden lietevaunun rasitus on suurempi ja vaunun renkaiden paine jää kokonaan pois. Kuvassa 1 käytetyssä traktorissa oli yli […]

Kokemukset ja haasteet energiatehokkuuden mittaamisessa

RE-maatila |

Jyrki Kataja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeessa on asennettu eGauge-sähkönkulutusmittareita Erkkilän, Koivikon, Korven (Ilmajoen), Tarvaalan ja Västankvarnin opetusnavetoihin. Mittarin avulla saadaan mitattua eri laitteiden sähkönkulutus ja sähkönkulutusta voidaan seurata myös reaaliaikaisesti. Haaste eGauge-mittauksissa on kotieläinrakennusten sähkönkulutuskohteiden tunnistaminen sähköjohdoista. eGauge-mittauksella saadaan hyvää mittausdataa, jos ollaan varmoja siitä, että kohteista mitataan oikeita laitteita, esim. valaistus […]

Lisää kasvipeitteisyyttä heinästä, siemennurmista ja kuminasta

RE-maatila |

Saaristomeren valuma-alueella viljely on kevätviljapainotteista. Nurmikasvien ja kuminan viljely lisäisivät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentäisivät eroosion riskiä. Nurmen ja kuminan lisääminen kasvintuotantotilojen viljelykiertoon parantaa lisäksi peltomaan rakennetta ja ylläpitää peltojen kasvukuntoa. Ravinteiden kierrätystä karjatiloilta kasvinviljelytiloille tarvitaan lisää. Ympäristöministeriön rahoittamassaa ”Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille” (Sieppari pellossa) – hankkeessa demonstroitiin lannan ja biokaasulaitoksen kuivajakeen ja rejektiveden käyttämistä […]

Seminaariesitykset

RE-maatila |

Energiaomavarinen maatila / KoneAgria 2018 Lähienergialla omavaraisuuteen – Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla eTU_Omavarainen_Maatila_ Energia_12102018

eTU Webinaarit

RE-maatila |

Sähkönkäytön tarkennuttu mittaus maatiloilla 1 LEDit ja kasvihuoneiden valaistuksen energiankulutues eTU_MATO_puutarha_LED_2018 29102018 www Aurinkosähköä maatiloille 20.12.2018  

 
 
DMS